Jaa |

Puheenjohtajan palsta

Termitalkoiden paikka

Lauantai 15.4.2017 klo 18:32 - Minna Innala

CCY_VK2017_1_pj_pieni.png

Ajatellaanpa Teollisuus 4.0 -asiakokonaisuutta. Suomen kieleen ei ole vielä muodostunut termistöä, jolla pystyisimme yksiselitteisesti kuvaamaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviä periaatteita, tekniikkaa ja kehitystä.

Tilannetta voidaan havainnollistaa tapauksella, jossa maahan X viedään kone ja käyttöönottovaiheessa kouluttaja tulee perehdyttämään käyttäjiä. Koneen hankkineen tahon henkilöt eivät puhu kuin omaa kieltään, eikä heidän kielessään ole erillisiä termejä koneen osille. Esimerkiksi kampi, mäntä ja sylinteri ovat kaikki osia. Näin ollen ei voida kirjoittaa yksiselitteisiä käyttö tai huolto-ohjeita ja tietoa voidaan välittää ainoastaan näyttämällä. Fyysisen, melko yksinkertaisen laitteen kohdalla tämä voi kuvien avulla vielä onnistuakin, mutta miten välittää tietoa ja keskustella abstrakteista asioista?

Ulkomaisiin aineistoihin perehtyneet tutkijat puhuvat keskenään niillä termeillä, jotka ovat tulleet asiayhteydessä tutuiksi ja mahdollisesti vakiintuneet ko. kielessä. Kun asiasta halutaan välittää tietoa kotimaassa, joudutaan pohtimaan, mitä termejä tullaan käyttämään. Aluksi on luonnollista käyttää vierasperäisiä sanoja, joita teksteissä ja puhuttaessa selitetään. Tällöin kieleemme ui vierasperäisiä lainasanoja, joiden merkitys vaihtelee alkuperäisen kielen, asiayhteyden ja henkilöiden tietämyksen mukaan Pian kuitenkin tulee ajankohtaiseksi termien kääntäminen suomen kielelle viestin ymmärtämisen helpottamiseksi. Usein ajaudutaan tilanteeseen, jossa eri asiantuntijat käyttävät samastakin asiasta eri suomenkielistä ilmaisua. Yksi esimerkki tästä on sana tieto, joka voi yhteydestä riippuen kääntyä englanniksi muotoon data, information tai knowledge.

Termien kääntämisessä on aina vaaransa. Alkuperäinen ajatus saattaa helposti hämärtyä, jolloin merkitys jää puolittaiseksi tai jopa harhaanjohtavaksi. On mietittävä tarkkaan voiko asiaa kuvata jo olemassa olevilla sanoilla vai pitääkö luoda uudissanoja, jotka mahdollisesti muistuttavat alkuperäisiä termejä. Ensin kannattaa tarkistaa jo suositeltavat termit Sanastokeskuksen tietotekniikan termitalkoilta, http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot, jotta vältytään pyörän keksimiseltä uudelleen. Termitalkoissa tietotekniikan ammattilaiset, kielenhuoltajat, terminologit, kääntäjät ja lokalisoijat tekevät tiivistä yhteistyötä suomenkielisten termisuositusten ja määritelmien laatimiseksi tietotekniikan käsitteille. CCY kuuluu talkoiden kommentointiryhmään vaikuttaen näin osaltaan suomenkielisen sanaston kehittymiseen. Tällä hetkellä suosituksia on noin 650 kappaletta kattaen melko hyvin yleisen tietotekniikan alueen. Mukana ei ainakaan vielä ole tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja valmistukseen tai tiedonhallintaan liittyviä termejä. Myöskään Teollisuus 4.0 -aiheiset termit odottavat vielä suosituksia. Yksiselitteisen ja yhteisen termistön luominen olisi kuitenkin äärettömän tärkeää juuri nyt, jotta meillä olisi ylipäätään valmiudet positiivisen kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Pelkkä suositus ei kuitenkaan tuo termiä yleiseen tietoisuuteen, vaan sitä pitää alkaa aktiivisesti käyttää eri yhteyksissä. Vakiintumattoman ja vaikeasti ymmärrettävän termin lanseeraamisessa voi käydä huonosti. Yhtenä tällaisena voidaan pitää muotitermi digitalisaatiota, jota julkisuudessa käytetään höllin perustein milloin missäkin asiayhteydessä. Se mielletään helposti meneillään olevan muutoksen veturiksi ja sen toteuttamista itse tarkoituksena. On totta, että se on yksi neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistajista, mutta digi sinällään – tai pahimmassa tapauksessa ainoastaan olemassa olevien toimintamallien ja datojen muuttaminen digitaaliseen muotoon – ei tehosta toimintaa tai tuo menestystä. Organisaation pitää olla aidosti muuntautumiskykyinen, jotta digitalisaatiolla saavutetaan haluttuja liiketoimintahyötyjä. Näin ollen digiloikka yksinään on hyvin kaukana Teollisuus 4.0 -kokonaisuudesta.

Joskus käy niin, että tekniikan kehittyessä termin alkuperäinen määritelmä ei enää kuvaa nykyistä laitetta tai asiakokonaisuutta. Näin on käynyt esimerkiksi robotille, jonka vuoksi termi on Japanissa määritetty uudelleen. Nykyisin sen merkitys on paljon perinteistä moninaisempi tarkoittaen kyberfysikaalista, itseoppivaa systeemiä, joka voi olla ulkomuodoltaan minkä näköinen tahansa. Termien määritelmien päivittäminen vastaamaan teknologian kehitystä on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme muodostamaan asioista yhteneväisiä mielikuvia.

Kutsun kaikki yhteisiin termitalkoisiin positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2017



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2017, kommunikaatio, termistö, Teollisuus 4.0, robotiikka

Näennäiskokemustako?

Perjantai 30.12.2016 - Minna Innala

CCY_VK_2016_4_pj_blogi.png

Olimme palaamassa Saarisen Tapion kanssa CCY:n syyskokouksesta, kun hän totesi: "On muuten CCY:n hallituksessa suuri määrä osaamista!" Aloimme miettiä asiaa tarkemmin ja toden totta liki kaikki nykyiset CCY:n hallituksen jäsenet ovat olleet CCY:n toiminnassa ja/tai tietokoneavusteisessa bisneksessä mukana jo 1980-luvulla. Tämä tarjoaa hyvän perspektiivin nykyiseen kehitykseen ja toimia aktiivisesti hyvien muutosten edistäjinä. Olemme nähneet CAD/CAM-järjestelmien maihinnousun, niiden yleistymisen jokapäiväisiksi työkaluiksi. Sama pätee tiedonhallinnan ja rakennusten tietomallinnuksen tuloon tärkeäksi osaksi kokonaisuutta yritysten liiketoiminnoissa.

Monet asiat, jotka nyt ovat arkipäivää, olivat parikymmentävuotta sitten vain haaveita. Toisaalta, kun katsoo vanhoja Valokynän artikkeleita, voi huomata, että samat aiheet pyörivät otsikoissa vuodesta toiseen. Monien tekniikoiden kehittymisen myötä myös asioden sisältö on kehittynyt. Innostus ei ole laantunut kokemuksen myötä – oikeastaan päinvastoin – jatkuvan kehityksen imussa toimiminen tarjoaa koko ajan uusia oivalluksia.

Pitkä kokemus ja sen näkyminen asiakasrajapinnassa korostui syyskokouksen oheisohjelman yhteydessä. Keskusteluista jäi sellainen mielikuva, että Soforissa panostetaan juuri ko. asiakkaalle heitä parhaiten hyödyttävien ratkaisujen etsimiseen ja tarjoamiseen. Isäntämme olivat nykyliiketoiminnan kehityksen ytimessä – ehkä juuri usean kymmenen vuoden kokemuksensa ansiosta. Tunnelma oli luottavainen –  maalaisjärki mukana ratkaisuja toteutettaessa.

Kokemuksesta on hyötyä, kun haluaa syvällisesti ymmärtää asiakkaan tarpeita. Asiakkailla, kun usein tuppaa olemaan vankkaa kokemusta yhdistettynä olemassa oleviin järjestelmiinsä. On tärkeää, että löydetään nopeasti yhteinen kieli ja asiantuntijalla on eväät tuoda ko. tilanteeseen parhaiten soveltuvat nykyaikaiset ratkaisut. Mitä tapahtuu tilanteessa, jossa asiakas huomaa, ettei saa välitettyä kehitystarpeitaan palveluntarjoajalle ja vastapuoli luulee ymmärtävänsä asiakkaan tarpeet?

Tällaisessa tapauksessa ratkaisun valintavaiheessa tilanne on asiakkaan kannalta varsin selkeä – vaihdetaan vastuuhenkilöä, toimittajaa tai molempia. Sen sijaan, jos ratkaisuihin ollaan jo sitouduttu, vaihtaminen voi olla hankalaa ja tulla kalliiksi. Tällöin yhteistoiminta jatkuu, vaikka asiakas ei saa investoinneistaan kaikkea mahdollista hyötyä irti. Vastapuolella ei ehkä tunnisteta tilannetta. Ja miten voitaisiinkaan, jos toimittajapuolen henkilöstö koostuu suurimmaksi osaksi oman firman (nuorista) kasvateista. Tällöin ei voi vielä tietää, mitä ei tiedä – eikä asiaa auta vanhemmat kollegatkaan, jos koko organisaation henkilöstöllä on samanlainen tausta ja työhistoria.

Myös asiakkaan puolella monipuolisesta kokemuksesta on hyötyä. Tällöin yrityksellä on paremmat valmiudet arvioida palveluntarjoajien ehdotuksia, analysoida nykyistä tilannetta ja määritellä kehitystarpeet tarkoituksenmukaisesti. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun molemmilla osapuolilla on mukana mahdollisimman paljon erilaista osaamista hyvin toisiaan täydentävänä yhdistelmänä.

Nykyään on myös paljon palveluntarjoajia, jotka toteuttavat ketterästi asiakkaan määritysten mukaisia ohjelmistoratkaisuja. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla ei ehkä ole selkeää kuvaa nykytekniikoiden mahdollisuuksista – mahdollisesti ajatuksena on digitalisoida nykyisiä prosesseja – ja palveluntarjoaja ei pysty tilanteessa haastamaan asiakkaan määrityksiä. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa sekä asiakas että toimittaja ovat tyytyväisiä toteutukseen, mutta todellisuudessa liiketoimintaa olisi voitu tehostaa samalla vaivalla huomattaasti enemmän.

Mielestäni tällainen näennäisosaaminen ja ymmärtämisen luuleminen ovat vaarallisia trendejä. Optimaaliseen tulokseen päästäksemme meidän on avoimesti oivallettava ja kerättävä kehitystiimeihin monipuolista kokemusta eri alueilta ja parhaat mahdolliset kyvyt.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 4/2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, kommunikaatio, osaaminen, kokemus, ammattitaito

Kaikki perustuu kommunikaatioon

Torstai 27.10.2016 - Minna Innala

Lue lisää »

3 kommenttia . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, kommunikaatio, tekoäly

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, tiedonhallinta, luovuus, järjestelmät

Digi-Suomen eteneminen vaarassa

Tiistai 31.5.2016 - Minna Innala

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, Teollisuus 4.0

Suomi 3D-tulostuksen ykkösmaaksi!

Keskiviikko 30.12.2015 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, 3D-tulostus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, kommunikaatio

Uskalla menestyä!

Keskiviikko 17.6.2015 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, IoT

Tuotetieto vs. liiketoimintatieto

Maanantai 16.3.2015 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Tiedonhallinta, Liiketoiminta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2014, Tuotekehitys, Visualisointi

Tuote, tieto ja strategia

Lauantai 4.10.2014 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2014, Tiedonhallinta, Liiketoiminta

Semantiikkaa kaikki tyynni?

Sunnuntai 15.6.2014 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2014, Tiedonhallinta, Liiketoiminta

Lean ja hallittu ketteryys

Tiistai 1.4.2014 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 1/2014, Lean, Scrum, Ketterät menetelmät

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2013, Motivaatio, Lean, Johtaminen

Kollegat inspiraation lähteenä

Torstai 4.4.2013 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2013, Motivaatio

Ajatuksia Käyttöönotosta

Maanantai 24.9.2012 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2012, Motivaatio, Kehitys

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2012, Kehitys

Tietojen hallinnan tasapainolauta

Torstai 15.9.2011 - Minna Innala

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2011, Tiedonhallinta, Kehitys

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2011, Tiedonhallinta, Kommunikaatio