Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa. Tilanne on kutkuttava: maapallon välimatkat pienevät pienenemistään. Ekosysteemi kehittyy kohti yhä laajenevaa ihmisten ja koneiden muodostamaa symbioosia. Vuorovaikutuksen merkitys eri tahojen välillä kasvaa koko ajan. Tietoa liikkuu verkostoissa hillittömiä määriä. Menestymisen edellytys on tunnistaa oleelliset, oikeat tiedot, reaaliajassa hajautetun päätöstenteon tueksi. Pitääkö olla diginatiivi selviytyäkseen?

Kun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, pitää olla hyvät valmiudet liikkua ketterästi mukana ja reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Markkinat muuttuvat nopeasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä tarkoittaa eri asioita liiketoiminnasta riippuen. Tuotteille valitaan sellainen valmistuspaikka, jossa edullinen hintataso ja riittävä laatu kohtaavat.

Lisäksi vaakakupissa painaa tuotannon joustavuus. Loppuun hiotut ja toimintaympäristön kanssa yhteneväiset tuotanto- ja liiketoimintaprosessit ovat yksi kilpailutekijä. Tuotantohuippuja voidaan tasata järkevällä verkostoitumisella – mieluiten kansainvälisesti. Hedelmällisimpiä ovat sellaiset konsortiot, joissa osaamiset ja resurssit täydentävät toisiaan poikkitieteellisesti. Pyritään yhteistuumin lisäämään markkinaosuuksia. Omaksutaan toisilta hyväksi koettuja toimintatapoja. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen kanssa, että tehdään omaa tuotekehitystä ja pyritään koko ajan yhä kilpailukykyisempiin ratkaisuihin.

Totuttuun ihmisten väliseen kommunikaatioon tulee lisäulottuuvuutta, kun koneiden ja laitteiden lähettämää tietoa jalostetaan automaattisesti yhä enemmän. Oppivat koneet rantautuvat myös perinteisille ihmisten hallitsemille sektoreille. Näin ollen voimme esimerkiksi saada jo valmiiksi pureskeltuja huoltokutsuja, jotka ohjaavat toimintaamme. Tarvittavat varaosat ovat oikea-aikaisesti saatavilla, jopa valmistettuina automaatisen tilauksen perusteella paikanpäällä. Tästä on etenkin hyötyä tilanteissa, joissa tapahtuu jotain ennalta arvaatonta – huolto-ohjelmasta poikkeavaa.

Sama trendi näkyy myös muilla alueilla. Esimerkiksi lääketieteessä ihmisten terveyttä voidaan seurata erilaisten (mobiili)sovellusten avulla. Seuranta on mahdollista muuttaa yhä automaattisemmaksi. Kerätyn tiedon pohjalta voi saada reaaliaikaisia (tietokoneen antamia) neuvoja hoitoihin, lääkitykseen tai ravintoon liittyen. Tällä tavoin on mahdollista kerätä aiempaa enemmän ja täsmällisempää tietoa, jota analysoimalla voidaan löytää uusia parannuskeinoja. Myös urheilun puolella löytyy useita käyttökohteita ihmismonitorointiin ja anlysointiin.

Totutut toimintatavat pitää haastaa rohkeasti. Tehtäviä voidaan helpottaa merkittävästi oikeanlaisella automatisoinnilla. Mielestäni yhden selkeän tavoitteen pitäisi olla se, että työntekijät voisivat keskittyä ydintehtäviinsä. Ajatus siitä, että kaikkien pitää tehdä kaikki itse ei ole omiaan lisäämään tuottavuutta millään alalla. Esimerkiksi insinöörin tai lääkärin ajasta menee suuri osa dokumentointiin, jonka voisi tehokkaammin tehdä assistentti. Hyvin miehitetyillä tiimeillä ja käyttäjälähtöisillä sovelluksilla moni asia hoituisi joutuisammin.

Globaali digimaailma tarjoaa hyvät mahdollisuudet oppia toisiltamme ja hyödyntää yhä kehittyvää tekniikkaa. Käyttäjäystävällisyys, eri järjestelmissä olevien tietojen yhdistäminen ja toimintojen sujuvoittaminen on tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa.

Älykkäiden järjestelmien verkosto, johon myös me ihmiset kuulumme, muuttaa elämäämme radikaalisti. Aktiivisella otteella otamme tilanteen haltuun ja rakennamme tulevaisuuden haluamaksemme.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2015