Puheenjohtajan palsta

Webbi ei korvaa liveä!

Keskiviikko 16.10.2019 - Minna Innala

Syksyn tarjonta messu- ja seminaaritilaisuuksissa on ollut vilkasta. On järjestetty ja järjestetään, mitä mielenkiintoisimpia tapahtumia, jotka liittyvät tietokone avusteiseen suunnitteluun- ja valmistukseen ja tiedonhallintaan. Yksi suurimmista messuista, Alihankinta, päättyi juuri ja Teknologia järjestetään marraskuussa. Lisäksi on lukuisia ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajien tiettyjen sovellusten ympärille koottuja tapahtumia. Alihankinnassa tuli ainakin itselleni fiilikseltä mieleen 1980-90 -lukujen HITEC-messut yhdistettynä Hannoverin EMO:on, toki hieman eri sisällöllä, mutta paljon oli tuttuja ja hyvä meininki.

Muistan osallistuneeni järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajien Euroopan-laajuisiin konferensseihin jo 1990-luvulla. Yksi huimimpia kokemuksia olivat Dassault Systèmesin Pariisin Disneylandissa pidetyt European Catia Forumit. Ohjelmistoihin ja järjestelmiin liittyvien hehkutuspuheenvuorojen lisäksi oli mahdollista verkostoitua muiden asiakkaiden kanssa ja vaihtaa käyttäjäkokemuksia. Myös yhteistyökumppanien tarjontaan pääsi tutustumaan ständeillä. Ja kaiken kruunasi sujuvat puheenvuorot ja hulppea show – jopa huvipuisto oli varattuna meidän osallistujien käyttöön.

Osallistumismaksut olivat kalliita ja pitikin tarkkaan harkita, mihin oli hyödyllistä osallistua. Osallistumiset harvenivat huomattavasti 2000-luvulla ja tuntuikin, että isojen konferenssien ja messujen aika oli ohi. Netti tarjosi yhä enemmän sisältöä, eikä näin ollen ollut syytä lähteä ulkomaille. Suomen tapahtumat olivat pienempiä ja vaatimattomampia. Jonkinlaista kävijäkatoakin oli havaittavissa. Netin myötä tietoa on niin paljon saatavilla, että yleisö ei enää halunnut maksaa ohjelmisto- tai järjestelmätoimittajan sisällöstä. Toisaalta myös yritysten kiristyvä taloustilanne ajoi säästäväisyyteen ja harkintaan osallistumista mietittäessä. Syynä osallistuja määrien pienenemiseen saattoi olla myös tietokoneavusteisten suunnittelu- ja valmistusjärjestelmien arkipäiväistyminen. Ohjelmistojen käyttöä opetettiin kouluissa eikä olla pidetty tarpeellisena hakea tietoa paikanpäältä.

Sisältötarjonta ja informaatio netissä lisääntyy edelleen koko ajan. Useat tahot järjestävät eri kokonaisuuksien ympärillä webinaareja, joita voi katsoa livenä tai nauhoitettuina oman aikataulunsa mukaisesti. Tämä varmasti osaltaan helpottaa yhä useampien pääsyä tutustumaan uusien tekniikoiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Nettitarjonnasta huolimatta näyttää kuitenkin siltä, että suuret konferenssit ovat rantautuneet Suomeen. Esimerkiksi tammikuussa pidetty Ideal PLM:n DigiForum, elokuinen M-Filesin Innovate ja syyskuiset Alihankinta-messut keräsivät kukin runsaan osanoton. Yksi syy yleisön kiinnostukseen saattaa olla kansainvälisyyden lisääntymisessä tilaisuuksissa. Tämä kertoo varmasti päämiesten kiinnostuksesta saada näkyvyyttä Suomessa. Toisaalta myös suomalaisten ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajien menestyksestä kansainvälisillä markkinoilla, mikä on erittäin positiivinen asia.

Ennen vain asiakkaille tarkoitetuista tilaisuuksista on tullut avoimempia, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat rekisteröityä mukaan. Osallistujien joukko on vuosien varrella monipuolistunut, koska tietokoneavusteiset tekniikat ja tiedonhallinta koskettavat yhä useampaa käyttäjäjoukkoa. Oikeastaan koko yrityksen henkilöstöä. Myös sovelluksia käytetään yhä enemmän toimialariippumattomasti, mikä edelleen lisää yleisön heterogeenisyyttä. Sisältömielessä voikin olla entistä hankalampaa koota asiakokonaisuutta, joka kiinnostaisi sekä potentiaalisia uusia asiakkaita että nykyisiä käyttäjiä. Tässä mielestäni konferenssien järjestäjät ovat onnistuneet hyvin ja tarjontaa on monesti eriytetty samanaikaisiin sessioihin, jolloin jokainen osallistuja löytää mielenkiintoista sisältöä.

Ohjelmisto-, järjestelmä- ja palvelutoimittajien seminaarit ovat nykyisin korvanneet suureksi osaksi yleiset seminaarit. Tällöin varmasti päästään tutustumaan syvällisemmin tiettyihin ratkaisuihin ja käyttäjäyritykset voivat laajemmin vaihtaa ajatuksiaan luottamuksellisemmin tutuista sovelluksista. Vaan olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon tilaisuuksiin osallistujista on nykyisiä asiakkaita, järjestelmien vaihtajia tai uusien ostajia (=potentiaalisia uusia asiakkaita) ja muuten vaan asiasta kiinnostuneita.

Tämä vaikuttaa paljon siihen, minkä kanavien kautta uutta tietoa kannattaa levittää, miten tavoitetaan ei-vielä-asioihin-vihkiytyneet-henkilöt. Toisaalta herää huoli, miten saada suuri yleisö kiinnostumaan laitteisto-, ohjelmisto- ja järjestelmäneutraalista tiedosta, jotta olisi mahdollista tunnistaa myyntipuheiden ylilupaukset ja tehdä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivia kehitys ja hankintapäätöksiä.

Itse menen CCY:n edustajana mielelläni paikan päälle kuuntelemaan, katselemaan ja verkostoitumaan, kun sopivia ammattitilaisuuksia järjestetään. Parantuneen esitystekniikan ansiosta tilaisuudet tarjoavat havainnollisia esityksiä meneillään olevasta ja tulevaisuuden ratkaisuista. Tilaisuuksiin osallistuminen tarjoaa runsaasti uusia ajatuksia – viihteen ja elämysten lisäksi. Live-tapahtumassa on aina oma tunnelmansa ja väliajoilla käydyt keskustelut avartavat ajattelua.

Millaisiin tilaisuuksiin Sinä haluat osallistua?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2019

Verkostojen voima

Sunnuntai 1.9.2019 - Minna innala

Pidin itseäni melko laajasti verkostoituneena ihmisenä, kun LinkedInin uuutisvirrassa silmiini osui kaverin postaus: "Kohta menee 20 k kontaktin raja rikki." Heräsin todellisuuteen. Omien kontaktieni määrä oli vain 10 % tuosta. Aloin laskea, että onhan aivan eri asia näkyvätkö mielenkiintoiset nostoni sadoille, tuhansille, kymmenille tuhansille vai peräti sadoille tuhansille. Ja kun lasketaan mukaan vielä kontaktien kontaktit niin potentiaalisten seuraajien määrä vain kasvaa eksponentiaalisesti. Totesin tilanteeni olevan henkilöbrändäykseni osalta melko surkea.

Tuumasta toimeen, siis, ja henkilöbrändiäni vahvistamaan ja sosiaalista verkostoani kasvattamaan!

Havainnon myötä aloin tehdä leikkimielistä analyysiä verkostoni ihmisistä. Minulla on ollut LikedIn-profiili jo liki 15 vuotta, mutta alkuaikoina verkostoituminen tapahtui verkkaisesti. Vanhoja kavereita alkoi vähitellen tulla mukaan sovellukseen ja oli mukava nähdä pitkästä aikaa, mitä heille kuului. Uusia henkilöitä tuli verkostoon aina sitä mukaa, kun heitä tapasi. Alussa olikin hyvin tarkkaa, että tunsin ykköskontaktini henkilökohtaisesti. Kuten arvata saattaa olen hyvin ehtinyt kontaktoitumaan tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen sekä tuotetiedonhallinnan parissa työskentelevien kanssa. Samoin opiskelukavereita on paljon verkostossani. Viiden viimeisen vuoden aikana verkostoituminen on tullut paljon vapaammaksi ja itsekin olen huomannut, että on ammatillisesti hyvä olla laajasti verkostoitunut eri alan ihmisten kanssa.

Jatkoin analyysia. Yllättyneenä panin merkille, että suurimmalla osalla kontaktien määrä oli varsin maltillinen, vain muutamia satoja, ja aktiivisuus melko pientä. Onhan se tietenkin niin, että ammatillisen osaamisen näyttäminen ulospäin ei ole vakituisessa työsuhteessa olevien mielestä kovinkaan tärkeää. Elämäntilanteen muuttuessa laajasta verkostosta voi kuitenkin olla hyötyä, eikä sen rakentaminen onnistu käden käänteessä. Itse koen, että LinkedIn tarjoaa paljon myös mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Sieltä saa hyviä lukuvinkkejä ja julkaistut artikkelit antavat ajattelemisen aihetta. Sisältö toki riippuu paljon siitä, millaiseen kuplaan on itsensä asettanut. Olen huomannut, että pelkästään saman alan ihmisten kanssa keskustelu yhteisistä ammatillisista kiinnostuksen kohteista yksipuolistaa uutisvirtaa.

Kuplautuminen näyttää jatkuvan myös työelämässä. Esimerkiksi monien ohjelmistojen kehitystä ja digitalisaatiopalveluita tarjoavien yritysten henkilöstön taustat ovat LinkedIn-profiilien perusteella valitettavan yksipuolisia. Koulutustausta on suurimmaksi osaksi ohjelmisto- ja tietotekniikkapainotteista. Työurat, huolimatta useista eri työpaikoista, koostuvat konsultointiin, ohjelmistokehitykseen tai ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Ne harvat, joilla on teollisuuskokemusta, ovat hankkineet sen yrityksen ICT-osastolla. Pystytäänkö tällaisilla tiimeillä oikeasti löytämään teollisuuden digitalisaatiohankkeiden todelliset tarpeet ja konsultoimaan kehitystä parhaaseen mahdolliseen suuntaan?

Jos ajatellaan esimerkiksi teollisuusyrityksen digitalisaatioon liittyviä tarpeita, niin kehityksen lähtökohdaksi on useimmiten otettu nykyiset toimintatavat ja tietojärjestelmät. Kun palveluntarjoajaan otetaan yhteyttä, visio ratkaisuista on jo vahvana ajatuksissa. Tällöin palvelutiimin voi olla mahdotonta havaita asiakkaan todellisia tarpeita, kyseenalaistaa asiakkaan vaatimuksia ja ehdottaa parempia ratkaisuja. Yhtä hankala tilanne syntyy silloin, kun yritys tarvitsisi palveluntarjoajalta selkeästi ehdotuksia tiettyjen asioiden kehittämiseksi. Kokemukseni mukaan molemmissa tilanteissa asiakas on jäänyt valitettavan yksin, jolloin kehityshankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla.

Tulkin tarve liiketoiminnan ja ICT:n välillä tulevaisuudessa lisääntyy entisestään, koska teollisen vallankumouksen edetessä maailma käy yhä monimutkaisemmaksi. Tarvitaan yhä enemmän todellisesti monipuolisen taustan omaavia ihmisiä, jotka vuosien varrella ovat työskennelleet sekä liiketoiminnoissa että ICT-tehtävissä. Tähän tarpeeseen herätään valitettavan hitaasti, eikä tunnisteta pitkään työelämässä olleiden henkilöiden potentiaalia. Käsittämätön ja kestämätön tilanne tulevaisuuden kannalta. Suomella ei ole varaa tällaiseen.

Aloin aktiivisesti etsiä eri alojen asiantuntijoita, ajattelijoita ja vaikuttajia, jotka haluan verkostooni. Nämä ovat sellaisia henkilöitä, joilla on näkemystä tulevaisuuden yhteiskunnasta, teknologioiden kehittymisestä ja sen hyödyntämisestä eri aloilla. Eri alojen edustajien näkemyksistä tulee mieleen uusia ajatuksia. Juuri nyt on aika keskustella vakavasti siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme tulevaisuudessa elää. Oma uutisvirtani onkin viime kuukausina monipuolistunut huomattavasti.

Miten sinä osaat hyödyntää verkostojasi?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2019