Jaa |

Puheenjohtajan palsta

Hetken innostuksesta pitkäaikaiseen motivaatioon

Keskiviikko 10.7.2013 - Minna Innala

Saatuani valmiiksi edellisen Valokynän puheenjohtajanpalstan osallistuin seuraavalla viikolla Lean-kurssille. Tilaisuus oli niin hyvin toteutettu, että kaksipäiväisen session jälkeen oli kova into päästä toteuttamaan esille tulleita parannusideoita ja aivot pursusivat uusia mahdollisuuksia. Sillä hetkellä oli hyvät fiilikset kehittää toimintaa yhdessä eteenpäin, jokainen omalla sektorillaan - samaan maaliin.

Olotila olisi saatu pienillä toimenpiteillä jatkumaan ja kurssin annit siirrettyä jokapäiväiseksi toimintamalliksi. Vanha sanonta: "On taottava, kun rauta on kuumaa", pätee tähänkin. Muistiinpanot heti jakoon osallistujille muistutukseksi, mistä keskustelimme ja mitä sovimme. Toteutetut parannukset muiden tietoon, sillä onnistumiset innostavat muitakin tekemään. Lisäksi kurssin opit pysyvät mielessä, kun ne tulevat mukaan myös käytäväkeskusteluihin.

Haastattelemalla eri alojen ihmisiä olen yrittänyt päästä selvyyteen, mikä ihmistä motivoi ja millä keinoin yritys saisi henkilöstöstään parhaan mahdollisen hyödyn irti. Alasta riippumatta samat lainalaisuudet näyttävät pätevän. Ihmisen pitää viihtyä työssään. Pitää saada riittävät pohjatiedot työn suorittamiseen. Ilmapiirin tulee olla kannustava ja positiivinen. Eli työkaverit ja esimiesten esimerkki nostettiin ensiarvoisen tärkeään asemaan.

Työn tuloksista tulee päästä nauttimaan. Muusikoilla pitkä harjoittelu huipentuu onnistuneisiin konsertteihin, joissa pääsee vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Tyytyväinen yleisö antaa välitöntä palautetta. Samanlaista välitöntä palautetta saavat myös monet asiakaspalvelussa olevat henkilöt. Esimerkiksi iloinen ja ammattitaitoinen baarimestari luo hyvän tunnelman ja asiakkaat viihtyvät. Entä, jos palautetta ei luontevasti saakaan, koska ei ole kontaktissa "suureen yleisöön". Tai työkavereilla ei ole tapana antaa spontaania palautetta. Tällöin helposti työssä onnistumista mitataan pelkästään asetettujen tavoitteiden ja niissä onnistumisen valossa. Miten määritellä kannustavat työssä onnistumisen mittarit? Ja miten luoda edellytykset tavoitteisiin pääsemiseksi?

Voiko työssä koskaan saada itsestään kaikkea irti pelkästään mekaanisella johtamisella? Henkilökohtaisesti ainakin koen erittäin tärkeäksi aidon ja avoimen vuorovaikutuksen kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa. Tällainen vapaa ajatusten vaihto tarjoaa hyvät puitteet myös tiedonvälitykselle ja ennen kaikkea sen jalostamiselle. Tavoitteena on pystyä aidosti keskustelemaan meneillään olevista asioista ja saada entistä parempia ajatuksia. Tämä voi olla vielä kohtuullisen helposti järjestettävissä vakituisen henkilökunnan ollessa kyseessä, mutta miten on vuokratyöläisten tapauksessa?

Usein yritykseen palkataan vuokratyöläinen tekemään sitä, mitä kukaan vakihenkilöistä ei ole ehtinyt, osannut tai halunnut tehdä. Työ voi olla mekaanista, esimerkiksi listojen tarkastusta, joka saattaa vaatia asiantuntemusta myös sisällöstä. Tällaisessa tapauksessa on lähes mahdotonta saada työntekijä motivoitumaan niin, että hän antaisi koko asiantuntemuksensa vuokranneen yrityksen käyttöön. Yhtenä yleisempänä syynä tähän on se, että vuokratyöntekijä ei tunne kuuluvansa työyhteisöön eikä häntä päästetä palavereihin tai anneta kaikkea tarpeellista tietoa työn tehokasta suorittamista ajatellen. Usein asiaa perustellaan virheellisesti liikesalaisuuksilla, sillä onhan vain järjestelykysymys, että palaverissa käsitellään vain niitä asioita, jotka vuokratyöläinenkin saa kuulla.

Kehityskeskustelujen avulla on mahdollista saada selvyyttä alaisten mielipiteistä ja toivomuksista motivaation ylläpitämiseksi. Mikään ei estä pitämästä kehityskeskusteluja myös vuokratyöläisille. Kun kehityskeskusteluissa esiin tulleet asiat johtavat työolojen muuttumiseen innostavimmiksi, ensimmäinen tavoite on saavutettu. Jatkokehitys ei kuitenkaan etene pelkästään kehityskeskusteluilla vaan päivittäisellä vuorovaikutuksella.

Innostuneinkaan ihminen ei jaksa olla kauaa motivoiva, ellei saa vastakaikua kollegoistaan. Hyvän työyhteisön rakentaminen on meistä kaikista kiinni.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2013

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2013, Motivaatio, Lean, Johtaminen

Kollegat inspiraation lähteenä

Torstai 4.4.2013 - Minna Innala

CCY_VK2013_1_pj_blogiin.jpg

Innostus tekee työstä mielekästä ja tuottavaa otsikoitiin TTT-lehdessä 2/2013. Työn imua kokeva työntekijä voi artikkelin mukaan tuottaa jopa satakertaisen tuloksen leipiintyneeseen kollegaansa verrattuna.

Tähän on helppo yhtyä! Innostuneena yksilön on helppo antautua ”flow”-tilaan, jossa aika menettää merkityksensä ja työn alla olevat tehtävät sujuvat kitkatta. Kun tuntee saavansa aikaiseksi työyhteisöä hyödyttäviä asioita tuomalla oman tietämyksensä kaikkien käyttöön, palkintona on mielihyvän tunne, joka auttaa jaksamaan. Tämä pätee ainakin minun kohdallani.

Tavoitetila sekä työntekijän että työnantajan kannalta on, että työhön motivoituneet ja innostuneet ihmiset muodostavat innovatiivisia tiimejä liiketoiminnan kehittämiseksi. Enkä nyt tarkoita pelkästään heitä, joiden toimenkuvassa lukee sana ”kehitys-”, vaan koko yrityksen henkilökuntaa. Eli jokainen osallistuu kehittämiseen omalla panoksellaan, on se sitten pieniä asioita oman tiiminsä työn helpottamiseen tai koko yrityksen strategiaan liittyvää toimintaa.

Kollegat ovat minulle yksi tärkeimpiä innostuksen lähteitä. Riippuen meneillään olevasta kehityskohteesta tai ongelman ratkaisusta vilkkaat keskustelut inspiroivat ja saavat aivot ”raksut tamaan”. Asian pyörittely eri alan ihmisten kanssa tuo aina uusia näkökantoja ja yllättäviltäkin tahoilta voi löytyä ongelmiin ratkaisuja. Pitäisi siis aina muistaa pitää kehitystiimit riittävän laajoina ja vaihdella jäseniä, jotta ajatukset eivät uraudu ja näkökantoja ei jää huomioon ottamatta. Toisaalta ei voi myöskään vähätellä asioiden pyöritystä totutulla porukalla edellä mainitun ohella.

Yksi tällainen virkistävä yhteisö on CCY. Samalla alalla pitkään toimineiden asiantuntijoiden kanssa on mukava vaihtaa ajatuksia milloin mistäkin ajankohtaisesta aiheesta. Poikkeuksetta keskustelut antavat asiaan syvyyt tä ja uusia näkökantoja, joita kukin voi hyödyntää omassa työssään. Väittelyt ovat usein hyvinkin värikkäitä, kun haastamme toistemme ajatusmaailmaa, mutta asiapohjalta.

Jokainen on varmasti joskus tuntenut imua tekemäänsä työtä kohtaan. Keinot innostumisen jatkumiseksi pitempään saman tehtäväkentän parissa työskennellessä onkin jo haastavampaa. Yleensä ei ole mahdollisuutta vaihtaa aina mielenkiintoisesta projektista uuteen, kun edellinen saavuttaa mielenkiinnottomamman vaiheen.

Toisaalta erilaisina ihmisinä motivoidumme eri asioista. Tärkeintä jokaisen on tunnistaa omat inspiraation lähteensä ja pyrkiä omalla toiminnallaan ruokkimaan innostuneisuutta työpaikalla.

Miten Sinä olet tänään inspiroinut työkavereitasi?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2013

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2013, Motivaatio

Ajatuksia Käyttöönotosta

Maanantai 24.9.2012 - Minna Innala

Yksi järjestelmähankkeen kriittisimmistä vaiheista osuu käyttöönottoon. Tämän vaiheen jälkeen nähdään kuinka hyvin käyttäjät todellisuudessa ottavat järjestelmän omakseen ja hyödyntävät sitä jokapäiväisessä työssään.

Soveltuvuus käyttökohteeseen

Mitä paremmin ohjelmisto tuo helpotusta käyttäjien tämänhetkisiin ongelmiin sen helpompi heidät on motivoida ohjelmiston käyttäjiksi. Tämä edellyttää, että tulevat hyödyt ovat konkreettisia ja näkyvät selvästi töiden helpottumisena. Vain tiettyyn suppeaan käyttöön tarkoitetun ohjelmiston kohdalla tämä onnistuu helposti, sillä muiden käyttäjien tarpeita ei ole otettu huomioon. Laajempien ohjelmistojen kohdalla tilanne onkin jo paljon monimutkaisempi. Eri käyttäjäryhmillä on erilaiset tarpeet, jolloin niiden yhteensovittaminen ei tuo pelkästään näkyviä hyötyjä. Esimerkiksi tiedonhallintajärjestelmiin joidenkin täytyy syöttää tietoa määrätyssä muodossa, jotta se on muiden käyttäjien hyödynnettävissä.

Helppokäyttöisyys

Nykyajan käyttäjät ovat vapaa-aikanaan tottuneet helppokäyttöisiin, selaintyyppisiin sovelluksiin, jotka toimivat totutulla logiikalla. Erilailla toimiva ohjelmisto helposti koetaan vaikeakäyttöiseksi, vaikkei se ehkä sitä olisikaan. Helppokäyttöisyys pohjautuu logiikkaan, jonka pitäisi noudattaa käyttäjän ajatusmaailmaa. Toiminnallisuuden pitäisi myös tukea käyttäjien tarpeita siten, että tietojen syöttö ja löytyminen on mahdollisimman helppoa.

Käyttäjien motivointi

Olipa kyse kuinka laajasta järjestelmästä hyvänsä jokainen osapuoli pitää olla motivoitunut uuden järjestelmän käyttöön. Tämä tulee silloin haasteelliseksi, kun käyttäjä ei suoranaisesti näe työnsä helpottuvan. Toisaalta joskus muutosvastarinta voi sokeuttaa hyville puolille ja silloin käyttäjä päätyy vastustamaan vastustamisen vuoksi, ilman järkisyitä. Tällaiseen tilanteeseen ajautuminen pitää pystyä välttämään jo hyvissä ajoin.

Osallistuttaminen

Mitä aiemmin henkilö on tietoinen yrityksessä meneillään olevasta järjestelmäkehityksestä ja mitä enemmän hän pystyy vaikuttamaan tuleviin ominaisuuksiin, sitä myötämielisemmin hän suhtautuu sen käyttöönottoon. Osallistuttaminen ja odotus työn helpottumisesta saavat työntekijät jo odottamaan ohjelmiston tuloa. Tällöin käyttöönottovaiheessa voidaan keskittyä itse ominaisuuksiin.

Meidän toimintatapamme

Käyttöönotettaessa järjestelmää pelkkä näppäintekniikka ja ohjelmiston toimintojen sekä mahdollisuuksien opettaminen ei riitä. Tärkeämpää on kouluttaa ko. yrityksen toimintatapaa. Näppäintekniikka ei paljoa auta, jos ei tiedä, mitä vaihtoehdoista missäkin tilanteessa valitsee. Tässä yhteydessä tulee myös selkeästi kertoa, miksi päätettyä toimintatapaa tulee noudattaa. Useimpia meistä käyttäjistä myös kiinnostaa, miten omat tekemiset vaikuttavat muiden tehtäviin. Kokonaisuuden tiedostaminen lisää motivaatiota järjestelmän käyttöön.

Epäonnistunut käyttöönotto voi pilata hyvänkin hankkeen… suunnittele ja varmista käyttöönottovaihe huolella!

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2012

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2012, Motivaatio, Kehitys

Nykypäivän "promiseware" - tulevaisuuden todellisuus

Maanantai 28.5.2012 - Minna Innala

CCY_VK2012_2_pj-palsta_blogiin.png

Elettiin vuotta 1998. Olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa. Heti ensimmäisellä työviikolla tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus osallistua erään ohjelmistotoimittajan Euroopan-laajuiseen seminaariin. Voisiko parempaa perehdytyksen alkua toivoakaan – lentävä lähtö tuleviin tehtäviin!

Seurasin innoissani esityksiä ja luentoja. Sukkuloin tauoilla näyttelyssä keskustellen palvelutarjoajien ja kollegoiden kanssa. Olin suorastaan lumoutunut, mitä kaikkea nykyaikaisella tietokoneavusteisella suunnittelulla, valmistuksella ja tuotetiedonhallinnalla voidaankaan tehdä. Tilaisuus oli vallan mainio.

Kotiin palattuani tajusin, että esitetyt asiat olivatkin pelkkää ”promisewarea” – siis mitään ei ollut vielä toteutettu ja käyttöönotettu teollisuudessa.

Asiakkaan kannalta tilanne on hämmentävä. Osa ratkaisuista on sellaisia, mitkä selvästi helpottaisivat toimintaa. Niitä haluaisi päästä näkemään käytännössä ja kokeilemaan, mutta se ei vielä käy päinsä. Ratkaisut eivät ole vielä kypsiä. Näin ei päässyt arvioimaan saavutettavia hyötyjä käytännössä eikä toteamaan omin silmin, että ratkaisut toimivat demolaboratorion ulkopuolella. usein jää mielikuva, että ohjelmistotarjoajat eivät aina ymmärrä käyttäjäyritysten tarpeita.

Ohjelmistotarjoajan puolelta ”promisewaren” myynti on hyvin ymmärrettävää, koska pitäähän tulevasta kehityksestä ja tekniikan suomista uusista mahdollisuuksista tiedottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin asiakkaat saadaan kiinnostumaan aiheesta ja miettimään hyödyntämismahdollisuuksia lähtökohtana omat tarpeensa. Tarkoituksena lienee saada asiakkaat haluamaan ratkaisuja, joita eivät vielä osanneet kaivatakaan. Mutta miten toimittajat osaavat löytää asiakkailleen sopivimmat ratkaisut tässä tilanteessa. Tuleekin mieleen, kehitetäänkö ohjelmistoja riittävän asiakaslähtöisesti. Toisaalta pelkästään asiakaslähtöisellä kehityksellä ei ehkä saavuteta suurimpia hyötyjä.

Jokin aika sitten osallistuin jälleen erään ohjelmistotoimittajan seminaariin. En voinut välttyä ”Déjà-vu” –ilmiöltä. Konsepti oli hieno, mutta ei vielä yhtään teollista installaatiota käytössä. Toivuttuani lievästä harmistumisestani ajattelin: ”on piristävää nähdä, että ala kehittyy jatkuvasti ja huomispäivänä meillä on käytössämme entistä paremmin toimintaamme tukevat järjestelmät!”

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2012

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2012, Kehitys

Tietojen hallinnan tasapainolauta

Torstai 15.9.2011 - Minna Innala

”Haaveilen usein ideaalisesta tiedonhallintajärjestelmästä – tietotekniikka toimisi kuin ihmisen mieli. Ohjelmiston logiikka vastaisi omaani ja toiminnot tapahtuisivat helposti, ilman erityisponnisteluja. Tietojen tallentaminen järjestelmään olisi helppoa ja ohjelmisto auttaisi minua toimimaan oikein. Saisin kaikki haluamani tiedot ulos järjestelmistä siinä muodossa kuin niitä tarvitsen. Tietotekniikkaa ei käytännössä edes huomaisi vaan se tukisi toimiani täydellisesti.”

Kaukainen unelma vai mitä todella vaadittaisiin kehityksen ohjaamiseksi tähän suuntaa. Tekniikan sinällään en usko olevan este, mutta ideaalisen järjestelmän rakentaminen tulee kalliiksi. Toinen tekijä on se, että valittut ratkaisut eivät aina toimi siten, että paras hyöty saavutettaisiin.

Lisähaastetta tulee siitä, että yrityksessä työskentelevät ihmiset tarvitsevat hyvinkin erilaisia tietoja eri muodossa esitettynä. On olemassa paljon sovelluksia juuri ko. toimintoon, mutta niiden sovittaminen kokonaisuuteen on useimmiten haastavaa. Näin voidaan edetä useampaan suuntaan. Otamme käyttöön eri tarkoituksiin parhaan ratkaisun ja ajaudumme tilanteeseen, jossa pientä osaa hallitaan ko. tarkoitukseen tehdyllä ohjelmistolla. Tällöin sovelluksia tarvitaan lukuisia. Niiden keskinäinen kommunikointi ei aina toimi ja eri järjestelmissä olevien tietojen yhdistäminen on vaikeaa.

Toinen ääripää on se, että yritetään hallita kaikkea yhdellä järjestelmällä. Tällöin kyllä tiedot ovat yhdessä paikassa, mutta tällainen järjestelmä ei välttämättä täytä kaikkien osapuolten tarpeita. On siis löydettävä kompromissi – rajallinen määrä liiketoimintaa tukevia järjestelmiä. Käyttäjää auttavat erilaiset integraatiot ja haut, jolloin samaa tietoa ei tarvitse syöttää useaan kertaan eri järjestelmiin. Työskentely sujuvoituu, kun päällekkäinen työ vähenee.

Tietoteknisessä mielessä toimivan kokonaisuuden määrittely ja rakentaminen on monissa yrityksessä onnistunut. Myös tietojen siirto järjestelmistä toiseen on saatu toimimaan. Sitä paremmin ja helpommin, mitä vähemmän toiminnallisuutta järjestelmiin on liitetty. Lisääntyvän toiminnallisuuden myötä myös ohjelmiston käyttö monimutkaistuu ja samalla käytettävyys huononee.

Tähän on syynä se, mitä suuremman osa-alueen tietoja järjestelmässä hallitaan, sitä erilaisempia käyttäjiä sen tulee palvella. Ja ihmiset toimivat tunnetusti erilaisilla logiikoilla ja kokevat näin helppokäyttöisyyden hyvinkin eri tavalla. Jokaisella on oma käsityksensä hyödyllisestä järjestelmästä ja tarpeet sinne syötettävien tietojen hyödyntämisestä. Käyttäjä ei aina tule miettineeksi muita tiedon tarvitsijoita.

Toisinaan myös käyttäjien on vaikea saada tarpeitaan viestitetyksi yrityksen sisällä tai ohjelmistotoimittajille eikä sopivaa ohjelmistoa tai järjestelmää tunnu löytyvän. Valintavaiheessa on moniakin ratkaisuja, mutta kuinka hyvin ne lopulta toimivat käyttäjän odottamalla tavalla. Asiaa voi helpottaa räätälöimällä. Pienillä automatisoinneilla voidaan järjestelmä saada ohjaamaan toimintaa ydinprosessien mukaisesti ja monissa tapauksissa ne lisäävät käytettävyyttä tiedonhallintaan. Räätälöimällä menetämme kuitenkin osan ohjelmiston hyödynnettävyydestä eri tarpeisiin, mikä toisaalta voi tehdä ohjelmiston käytöstä sekavan.

Yleisesti auttaa selkeä prosessilähtöinen ohjeistus, jossa nappulatekniikan lisäksi kerrotaan, miksi ja miten meidän yrityksessä toimitaan. Hallitussa käyttöönotossa panostetaan kaikkien osapuolten koulutukseen ja käyttöä perustellaan ja asiat käydään jokaisen tehtävien kannalta perinpohjaisesti läpi.

Entä jos kuitenkin ohjelmiston käyttö koetaan liian vaikeaksi eikä käyttöönottovaiheesta päästä yli. Vai onko kyseessä vain muutosvastarinta? Liian vaikeakäyttöistä tiedonhallintaohjelmistoa ei ole mahdollista sellaisenaan ottaa kokonaisvaltaisesti käyttöön – ohjelmiston hyödyntäjille tulee taata helppo käytettävyys, jotta yhteinen tietovarasto toimii.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2011

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2011, Tiedonhallinta, Kehitys

Kokonaisuudenhallintaan - kommunikoimalla

Torstai 18.8.2011 - Minna Innala

Yrityksen tietomassat tulee saada jäsennellysti hallintaan siten, että kaikki löytävät tarvitsemansa tiedot helposti ja hyödynnettävässä muodossa. Pyrkimyksenä on tietojen jäljitettävyyden ja riippuvuussuhteiden säilyminen eikä samoja tietoja tarvitse syöttää useampaan järjestelmään. Järjestelmien tulee toimia liiketoimintaprosesseja tukien ja siten ohjata kaikkien jokapäiväistä toimintaa. On tärkeää, että käyttäjät kokevat tiedonhallinnan helpottavan työntekoa. Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan tarkat, kattavat määrittelyt, joihin nojautuen pystytään valitsemaan ja ottamaan käyttöön sopivat ratkaisut.

Avoin kommunikaatio eri osapuolten välillä on ainoa tie  kattavan kokonaiskuvan muodostamiseen ja erilaisten mielipiteiden hyödyntämiseen päätöksenteon pohjaksi. Kommunikointiin liittyy kuitenkin haaste – miten kommunikoida siten, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät tilanteen samalla tavalla ja osaisivat tuoda tietämyksensä keskusteluun. Sanojen merkitys kun saa vivahteita ja jopa muuttuu kokonaan kuulijan mukaan. Ei voida aina olla varmoja, että kahdella saman alan ihmisellä on yhteneväinen kuva asiasta – saati kun osapuolia on useita ja he edustavat eri ammattialoja.

Jokaisella meistä on oma maailmamme ja siihen liittyvät omat näkemyksemme asioista ja niiden yhteyksistä. Me siis muodostamme lähtötiedoista, itsemme mielestä oikean, kokonaiskuvan taustatietojemme perusteella. Se voi olla hyvinkin erilainen riippuen koulutus- ja kulttuuritaustastamme, aiemmista työtehtävistämme sekä kiinnostuksen kohteistamme. Nämä seikat vaikuttavat myös suuresti siihen, mitä tietoja pidämme tärkeinä ja poimimme informaatiovirrasta. Miten varmistaa, että nämä seikat ovat juuri ne oleellisimmat koko yritystä ajatellen?

Toisaalta taustamme vaikuttaa myös tapaamme kommunikoida ja käyttämäämme terminologiaan. Mitä paremmin olemme asiaan perehtyneitä, sitä enemmän tulemme käyttäneeksi erityissanastoa – välillä huomaamattamme. Helposti unohtuu, että kuulijoilla ei ehkä olekaan samoja taustatietoja ja suuri osa viestistä ei saavutakaan maalia. Tilanteen tekee haastavaksi se, että kuulija ei aina ymmärrä kysyä lisää tai pyytää täsmennystä, koska hän ei pidä asiaa kokonaisuuden kannalta merkittävänä.

Usein ollaan tilanteessa, että esimerkiksi alihankkijalle kerrotaan vain työn teettäjän mielestä tarvittavat tiedot. Tällöin kokonaiskuva alkaa hahmottua vasta tuotetta tehdessä ja virheitä korjatessa. Alihankkija ei ole pystynyt käyttämään ammattitaitoaan täysitehoisesti, koska lähtötiedot ovat olleet puutteelliset eikä toteutusta ole ajateltu riittävästi suunnitteluvaiheessa. Tällöin ei saavuteta parasta mahdollista lopputulosta tai sen saavuttamiseen kuluu enemmän aikaa kuin avoimemmalla lähestymistavalla. Vastaavanlaiseen tilanteeseen voidaan ajautua myös yrityksen sisällä.

Ainoa tie globaaliin kokonaisuuden hallintaan on se, että kaikilla osapuolilla on yhtenäinen ymmärrys tavoitetilasta ja selkeä käsitys siitä, mitä hänen toimintansa vaikuttaa kokonaisuuteen. Jokaisella pitää olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, että hänen tiedossaan olevat näkökohdat tulee otetuksi huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitetila on, että päätökset tehdään objektiivisten, merkittävien tosiasioiden perusteella.

Oppikaamme toisiltamme avoimin mielin!

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2011

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2011, Tiedonhallinta, Kommunikaatio

« Uudemmat kirjoitukset