Jaa |

Puheenjohtajan palsta

Suomi 3D-tulostuksen ykkösmaaksi!

Keskiviikko 30.12.2015 - Minna Innala

Viime lokakuussa järjestettiin Tampereella huikea ainetta lisääviin valmistusmenetelmiin keskittyvä seminaari. Alan asiantuntijoita kuunnellessa tuli vakaa usko siihen, että Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin valmistaa tuotteita. 3D-tulostus avaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekniikka on olemassa ja se kehittyy koko ajan paremmaksi. Radikaaleilla innovaatioilla saamme aikaan kannattavaa liiketoimintaa.

Uusissa valmistusmenetelmissä yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi suunnittelu, printterit ja ohjelmistot sekä materiaalit. Tuote, sen toiminnot, materiaalit ja valmistumenetelmät on mietittävä kokonaan uudelleen, jotta päästään joka suhteessa optimoituun lopputulokseen. Suunnittelijalla on käytössään työkalut ottaa kantaa jo suunnitteluvaiheessa kaikkiin vaikutaviin asioihin. Useampia skenaarioita voidaan kokeilla vähemmillä fyysisillä prototyyppeillä ja tarvittaessa prototyyppi voidaan tulostaa nopeasti. Suunnitteluaika nopeutuu ja saavutetaan optimoitu prosessi.

3D-tulostuksen mahdollisuudet tulee ottaa huomioon esimerkiksi kappaleen topologisessa optimoinnissa. Tulostetun kappaleen muoto voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan. Näin voidaan tehdä lujempia ja kevyempiä. Samalla saadaan aikaan materiaalisäästöä.

Digitaalisten materiaalien käyttö mahdollistaa tehokkaan materiaalin valinnan. Mikrorakenne, jonka käyttäytyminen tunnetaan, voidaan mallintaa vastaamaan todellisuutta. Näin eri vaihtoehtoja voidaan kokeilla virtuaalisesti. Malli on oppiva, jolloin fyysisten testausten tulokset parantavat mallia jatkuvasti.

Kustannukset nähdään jo suunnitteluvaiheeseen entistä tehokkaammin. Mallilla voidaan tarkastella myös raaka-aineiden saatavuutta, optimisuorituskykyä, energian tarvetta ja työvoimakustannuksia. Eri kombinaatioita voidaan kokeilla tehokkaasti. Näin saadaan aikaan ekologisia ja kustannustehokkaita tuotteita nopeasti.

3D-tulostus ei korvaa kaikissa tilanteissa perinteisiä valmistusmenetelmiä, vaan eri menetelmillä on tulevaisuudessakin omat käyttökohteensa. Lisäksi perinteisiä menetelmiä voidaan täydentää tulostetuilla osilla. 3D-tulostus on kannattavaa, kun sarjakoot ovat pienet tai tehdään sellaisia monimutkaisia osia, joita ei tavannomaisilla menetelmillä voida tehdä. Kappaleen koon kasvaessa valmistuskustannunnukset nousevat ainetta lisäävissä tekniikoissa perinteisiä tekniikoita noppeammin. Tulostimien kappalekoot kuitenkin kasvavat huimaa vauhtia: viidessätoista vuodessa marmorikuulan koosta jalkapalloon. Näin ollen on odotettavissa, että yhä suurempia kappaleita pystytään tulostamaan kustannustehokkaasti ja uusia sovellusmahdollisuuksia tulee koko ajan lisää.

3D-tulostusten hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana. Menetelmät soveltuvat prototypoinnista varsinaisten komponenttien valmistukseen. Teollisuustuotteiden ja korujen lisäksi 3D-tulostus on löytänyt paikkansa lääketieteen sovelluksissa. Näitä ovat erilaiset ihmiskehon varaosat, kuten esimerkiksi yksilöllisesti muotoiltu selkänikama vaurioituneen tilalle tai hammasimplantit. Kuulokojeen sisään tulee perinteisesti valmistettu kuulokojeisto (kokoonpano) ja ulko-osa tulostetaan käyttäjän korvan mukaisesti.

Oli avartavaa nähdä Croftin innovatiivista tuotekehitystä, kun he ratkaisivat asiakkaiden suodatushaasteita. Tilanteet analysoitiin huolella ja huomattiin, että turbulenssia voidaan pienentää merkittävästi, kun reiät ovat virtauksen kanssa samassa linjassa. Näin syntyy uuden polven suodattimia, joita ei voida perinteisillä menetelmillä valmistaa. Aivan uusia tuotteita.

AM Finland on Suomen ensimmäinen kaupallinen metallien 3D-tulostukseen keskittynyt yritys. Suomessa on meneillään useita hankkeita digitalisaatioon ja 3D-tulostukseen liittyen. Nämä mahdollistavat tekniikkoihin tutustumisen ja liikeideoiden testauksen. 3D-tulostus on aloittamassa uuden aikakauden: Valmistus siirtyy taas osin paikallisemmaksi, esimerkiksi autokorjaamo voi tulostaa tarvittavan varaosan. 3D-tulostuksella yksilöllisten tuotteiden valmistus on kustannustehokasta.

Suomella on loistavat mahdollisuudet edelläkävijyyteen. Meidän vahvuutenamme on poikkeuksellinen innovaatiojärjestelmä, jossa eritaustaiset ihmiset voivat joustavasti vaihtaa ajtuksia kiinnostuksen kohteistaan. Tehdään yhdessä sellainen maailma kuin haluamme.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 4/2015

**************************************************

28.10.2015 TTY:llä pidetyn Metallien 3D-tulostus -seminaarin materiaalit löytyvät netistä: Puhujien esitykset: http://www.tredea.fi/toiminta/hankkeet/3d-pirkanmaa/uutiskirjearkisto/ Videot esityksistä Youtubessa: https://www.youtube.com/playlist?list=PLa8wyrWeGWORHzu5Pvs5bA7Lg-SbRD_C_ 3D-tulostus vahvasti esillä Alihankintamessuilla: http://www.valokyna.com/verkkolehti/valokyna-20153/

***************************************************

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, 3D-tulostus

Sujuvaa elämää ihmisten ja koneiden symbioosissa

Maanantai 12.10.2015 - Minna Innala

CCY_VK2015_3_pj-palsta_blogiin.png
Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa. Tilanne on kutkuttava: maapallon välimatkat pienevät pienenemistään. Ekosysteemi kehittyy kohti yhä laajenevaa ihmisten ja koneiden muodostamaa symbioosia. Vuorovaikutuksen merkitys eri tahojen välillä kasvaa koko ajan. Tietoa liikkuu verkostoissa hillittömiä määriä. Menestymisen edellytys on tunnistaa oleelliset, oikeat tiedot, reaaliajassa hajautetun päätöstenteon tueksi. Pitääkö olla diginatiivi selviytyäkseen?

Kun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, pitää olla hyvät valmiudet liikkua ketterästi mukana ja reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Markkinat muuttuvat nopeasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä tarkoittaa eri asioita liiketoiminnasta riippuen. Tuotteille valitaan sellainen valmistuspaikka, jossa edullinen hintataso ja riittävä laatu kohtaavat.

Lisäksi vaakakupissa painaa tuotannon joustavuus. Loppuun hiotut ja toimintaympäristön kanssa yhteneväiset tuotanto- ja liiketoimintaprosessit ovat yksi kilpailutekijä. Tuotantohuippuja voidaan tasata järkevällä verkostoitumisella – mieluiten kansainvälisesti. Hedelmällisimpiä ovat sellaiset konsortiot, joissa osaamiset ja resurssit täydentävät toisiaan poikkitieteellisesti. Pyritään yhteistuumin lisäämään markkinaosuuksia. Omaksutaan toisilta hyväksi koettuja toimintatapoja. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen kanssa, että tehdään omaa tuotekehitystä ja pyritään koko ajan yhä kilpailukykyisempiin ratkaisuihin.

Totuttuun ihmisten väliseen kommunikaatioon tulee lisäulottuuvuutta, kun koneiden ja laitteiden lähettämää tietoa jalostetaan automaattisesti yhä enemmän. Oppivat koneet rantautuvat myös perinteisille ihmisten hallitsemille sektoreille. Näin ollen voimme esimerkiksi saada jo valmiiksi pureskeltuja huoltokutsuja, jotka ohjaavat toimintaamme. Tarvittavat varaosat ovat oikea-aikaisesti saatavilla, jopa valmistettuina automaatisen tilauksen perusteella paikanpäällä. Tästä on etenkin hyötyä tilanteissa, joissa tapahtuu jotain ennalta arvaatonta – huolto-ohjelmasta poikkeavaa.

Sama trendi näkyy myös muilla alueilla. Esimerkiksi lääketieteessä ihmisten terveyttä voidaan seurata erilaisten (mobiili)sovellusten avulla. Seuranta on mahdollista muuttaa yhä automaattisemmaksi. Kerätyn tiedon pohjalta voi saada reaaliaikaisia (tietokoneen antamia) neuvoja hoitoihin, lääkitykseen tai ravintoon liittyen. Tällä tavoin on mahdollista kerätä aiempaa enemmän ja täsmällisempää tietoa, jota analysoimalla voidaan löytää uusia parannuskeinoja. Myös urheilun puolella löytyy useita käyttökohteita ihmismonitorointiin ja anlysointiin.

Totutut toimintatavat pitää haastaa rohkeasti. Tehtäviä voidaan helpottaa merkittävästi oikeanlaisella automatisoinnilla. Mielestäni yhden selkeän tavoitteen pitäisi olla se, että työntekijät voisivat keskittyä ydintehtäviinsä. Ajatus siitä, että kaikkien pitää tehdä kaikki itse ei ole omiaan lisäämään tuottavuutta millään alalla. Esimerkiksi insinöörin tai lääkärin ajasta menee suuri osa dokumentointiin, jonka voisi tehokkaammin tehdä assistentti. Hyvin miehitetyillä tiimeillä ja käyttäjälähtöisillä sovelluksilla moni asia hoituisi joutuisammin.

Globaali digimaailma tarjoaa hyvät mahdollisuudet oppia toisiltamme ja hyödyntää yhä kehittyvää tekniikkaa. Käyttäjäystävällisyys, eri järjestelmissä olevien tietojen yhdistäminen ja toimintojen sujuvoittaminen on tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa.

Älykkäiden järjestelmien verkosto, johon myös me ihmiset kuulumme, muuttaa elämäämme radikaalisti. Aktiivisella otteella otamme tilanteen haltuun ja rakennamme tulevaisuuden haluamaksemme.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2015

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, kommunikaatio

Uskalla menestyä!

Keskiviikko 17.6.2015 - Minna Innala

On innostavaa elää tätä hetkeä.

Ymmärryksemme eri teknologioiden hyödyntämiseen on erittäin rajallista. Uusia mahdollisuuksia ei havaita. Toimitaan kuten aina ennenkin on toimittu. Uutta ei suuressa mittakaava näy syntyvän. Olemmeko laiskoja ajattelemaan? Vai emmekö löydä sopivasti ajatuksia ravistavia keskustelukumppaneita, joiden kanssa toimimalla ideat jalostuisivat?

Keskusteluissa tuodaan usein esiin vain halutut näkökulmat. Esimerkiksi kerrotaan kuinka pienet hiilidioksidipäästöt sähköautolla ajaessa on, mutta jätetään keskustelun ulkopuolelle paljonko päästöjä tuottaa ko. auton tarvitseman sähkön tuotanto. Ehkä nämä päästöt eivät tule juuri kaupungin keskustaan, mutta kokonaisuutena ilmakehää saatetaan kuormittaa jopa enemmän kuin ajettaessa diesel-autolla. 

Ajatellaanpa yhtä kuumimmista aiheista esineiden internettiä, Internet of Things, IoT. Asiasta on puhuttu jo yli puoli vuosikymmentä. Sitä ennenkin on jo esineitä ja koneita kytketty etävalvontaan ja integroitu tarvittaviin kohteisiin. Nyt villeimmissä haaveissa kaikki on kontaktissa kaikkien kanssa reaaliaikaisesti koko ajan – ja dataa kertyy. Miksi? Jos esimerkiksi autoni jakaisi jatkuvasti tietoa huollon kanssa, niin mitä konkreettista hyötyä siitä oikeasti olisi? Jos maailmalla liikennöi satojatuhansia samanlaisia ajoneuvoja, niin eiköhän tavallisimmat viat ja niiden esiintymistiheys pystytä hyvin ennustamaan pienemmälläkin otoksella. En kiistä sitä, etteikö IoT tarjoa hyviä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja luoda uutta liiketoimintaa. Järki käteen kuitenkin - jokaisella liittämisellä pitää olla perusteltu tarve ja datan keräämiselle syy.

Toisaalta IoT on vain yksi osa-alue Teollisuus 4.0 -visiota, Industry 4.0. Kun odotettavissa on globaali teollinen vallankumous, nykyisiin toimintatapoihin ei voi enää nojata. Teollisuus 4.0 on ainakin digitalisaatiota, automatisointia, interaktiivisia ohjelmistoja ja tarkoituksenmukaisa prosesseja... Tiedonhallinnan ja informaation hyödyntämisen merkitys korostuu entisestään. Jos aiomme saada taloutemme kasvuun, meillä pitää olla realistinen tilannekuva uudesta teknologiasta ja sen  hyödyntämismahdollisuuksista.  Pitää olla selkeä ajatus siitä, mitä tämä tarkoittaa juuri minun yritykselleni. Miten kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa ja nähdä sen valtava potentiaali luoda aivan uusia tuotteita ja palveluita?

Osaammeko ajatella riittävän isosti? Parhaimmassa tapauksessa Teollisuus 4.0 luo edellytykset poikkitieteellisille klustereille. On löydettävä keinot hyödyntää uusinta teknologiaa ja olla mukana kehittämässä sitä. Meillä on kaikki edellytykset olla monilla aloilla kansainvälisesti merkittävinä tekijöinä, kunhan teemme yhteistyötä

Tietoa ja taitoa on – puuttuuko rohkeus?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2015

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, IoT

Tuotetieto vs. liiketoimintatieto

Maanantai 16.3.2015 - Minna Innala

CCY_VK2015_1_pj_blogiin.jpg

Olen viimeaikoina hämmästyneenä huomannut, miten eri tavalla ymmärrämme tiedon ja jäsennämme informaationhallinnan kenttää. Yksilöt ovat muodostaneet aiheesta taustaansa ja käyttämäänsä tietoon perustuvan mielikuvansa.

Jokaisella menestyvällä yrityksellä on markkinavetoiset tuotteensa, jotka voivat olla perinteisiä koneita tai laitteita, ohjelmistoja, palveluja tai edellisten kombinaatioita. Yrityksissä ollaan heräämässä ydintiedonhallinnan (MDM, Master Data Management) tarpeellisuuteen, mutta tässä yhteydessä ulkopuolelle jätetään usein tuotteen elinkaarenhallinta (PLM, Product Lifecycle Management).

Kun tuote ajatellaan laajasti, niin ilman tuotetta ei ole liiketoimintaa. Näin ollen tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen, ohjelmointiin, palveluihin, myyntiin, ostoon ja resursseihin liittyvät oleellisena osana tuotetiedot. Tuotteita kehitetään markkinoiden ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti – tulevaisuudessa yhä enemmän asiakkaat ovat prosessissa mukana, jolloin tarvittavien tietojen laatu ja helppo saatavuus korostuvat entisestään.

Useissa yrityksissä laatu ja jäljitettävyys ovat osa liiketoiminnan kannalta kriittistä tietoa. Liikkeenjohtoa kiinnostaa myös mitä suunnittelussa ja tuotannossa tapahtuu. Vastaavat lainalaisuudet toteutuvat ohjelmistotuotannossa tai palveluissa. Liiketoiminnan kehittämisen kannalta mittaristot tulee valita siten, että ne tukevat yrityksen strategiaa ja niiden avulla voidaan luontevasti tehdä jatkuvaa parantamista reaaliaikaiseen, oikeaan tietoon pohjautuen (BI, Business Intelligence).

Liiketoiminnan kannalta pitää löytää mahdollisimman tehokkaat informaationhallintatavat helpottamaan kaikkien osapuolten tekemistä ja takaamaan globaalia  tiedon hyödyntämistä. Koko yrityksen tietojen rationalisointi vaatii selkeän kuvan yrityksen toiminnasta, kriitisistä tiedoista ja niiden riippuvuussuhteista. Tehtävä vaatii kaikilta osapuolilta avointa kommunikointia, soveltamiskykyä yli liiketoimintarajojen ja ennakkoluulotonta lähestymistapaa.

Minna Innala CAD/CAM-yhdistys puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2015

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Tiedonhallinta, Liiketoiminta