Jaa |

Puheenjohtajan palsta

Termitalkoiden paikka

Lauantai 15.4.2017 klo 18:32 - Minna Innala

CCY_VK2017_1_pj_pieni.png

Ajatellaanpa Teollisuus 4.0 -asiakokonaisuutta. Suomen kieleen ei ole vielä muodostunut termistöä, jolla pystyisimme yksiselitteisesti kuvaamaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviä periaatteita, tekniikkaa ja kehitystä.

Tilannetta voidaan havainnollistaa tapauksella, jossa maahan X viedään kone ja käyttöönottovaiheessa kouluttaja tulee perehdyttämään käyttäjiä. Koneen hankkineen tahon henkilöt eivät puhu kuin omaa kieltään, eikä heidän kielessään ole erillisiä termejä koneen osille. Esimerkiksi kampi, mäntä ja sylinteri ovat kaikki osia. Näin ollen ei voida kirjoittaa yksiselitteisiä käyttö tai huolto-ohjeita ja tietoa voidaan välittää ainoastaan näyttämällä. Fyysisen, melko yksinkertaisen laitteen kohdalla tämä voi kuvien avulla vielä onnistuakin, mutta miten välittää tietoa ja keskustella abstrakteista asioista?

Ulkomaisiin aineistoihin perehtyneet tutkijat puhuvat keskenään niillä termeillä, jotka ovat tulleet asiayhteydessä tutuiksi ja mahdollisesti vakiintuneet ko. kielessä. Kun asiasta halutaan välittää tietoa kotimaassa, joudutaan pohtimaan, mitä termejä tullaan käyttämään. Aluksi on luonnollista käyttää vierasperäisiä sanoja, joita teksteissä ja puhuttaessa selitetään. Tällöin kieleemme ui vierasperäisiä lainasanoja, joiden merkitys vaihtelee alkuperäisen kielen, asiayhteyden ja henkilöiden tietämyksen mukaan Pian kuitenkin tulee ajankohtaiseksi termien kääntäminen suomen kielelle viestin ymmärtämisen helpottamiseksi. Usein ajaudutaan tilanteeseen, jossa eri asiantuntijat käyttävät samastakin asiasta eri suomenkielistä ilmaisua. Yksi esimerkki tästä on sana tieto, joka voi yhteydestä riippuen kääntyä englanniksi muotoon data, information tai knowledge.

Termien kääntämisessä on aina vaaransa. Alkuperäinen ajatus saattaa helposti hämärtyä, jolloin merkitys jää puolittaiseksi tai jopa harhaanjohtavaksi. On mietittävä tarkkaan voiko asiaa kuvata jo olemassa olevilla sanoilla vai pitääkö luoda uudissanoja, jotka mahdollisesti muistuttavat alkuperäisiä termejä. Ensin kannattaa tarkistaa jo suositeltavat termit Sanastokeskuksen tietotekniikan termitalkoilta, http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot, jotta vältytään pyörän keksimiseltä uudelleen. Termitalkoissa tietotekniikan ammattilaiset, kielenhuoltajat, terminologit, kääntäjät ja lokalisoijat tekevät tiivistä yhteistyötä suomenkielisten termisuositusten ja määritelmien laatimiseksi tietotekniikan käsitteille. CCY kuuluu talkoiden kommentointiryhmään vaikuttaen näin osaltaan suomenkielisen sanaston kehittymiseen. Tällä hetkellä suosituksia on noin 650 kappaletta kattaen melko hyvin yleisen tietotekniikan alueen. Mukana ei ainakaan vielä ole tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja valmistukseen tai tiedonhallintaan liittyviä termejä. Myöskään Teollisuus 4.0 -aiheiset termit odottavat vielä suosituksia. Yksiselitteisen ja yhteisen termistön luominen olisi kuitenkin äärettömän tärkeää juuri nyt, jotta meillä olisi ylipäätään valmiudet positiivisen kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Pelkkä suositus ei kuitenkaan tuo termiä yleiseen tietoisuuteen, vaan sitä pitää alkaa aktiivisesti käyttää eri yhteyksissä. Vakiintumattoman ja vaikeasti ymmärrettävän termin lanseeraamisessa voi käydä huonosti. Yhtenä tällaisena voidaan pitää muotitermi digitalisaatiota, jota julkisuudessa käytetään höllin perustein milloin missäkin asiayhteydessä. Se mielletään helposti meneillään olevan muutoksen veturiksi ja sen toteuttamista itse tarkoituksena. On totta, että se on yksi neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistajista, mutta digi sinällään – tai pahimmassa tapauksessa ainoastaan olemassa olevien toimintamallien ja datojen muuttaminen digitaaliseen muotoon – ei tehosta toimintaa tai tuo menestystä. Organisaation pitää olla aidosti muuntautumiskykyinen, jotta digitalisaatiolla saavutetaan haluttuja liiketoimintahyötyjä. Näin ollen digiloikka yksinään on hyvin kaukana Teollisuus 4.0 -kokonaisuudesta.

Joskus käy niin, että tekniikan kehittyessä termin alkuperäinen määritelmä ei enää kuvaa nykyistä laitetta tai asiakokonaisuutta. Näin on käynyt esimerkiksi robotille, jonka vuoksi termi on Japanissa määritetty uudelleen. Nykyisin sen merkitys on paljon perinteistä moninaisempi tarkoittaen kyberfysikaalista, itseoppivaa systeemiä, joka voi olla ulkomuodoltaan minkä näköinen tahansa. Termien määritelmien päivittäminen vastaamaan teknologian kehitystä on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme muodostamaan asioista yhteneväisiä mielikuvia.

Kutsun kaikki yhteisiin termitalkoisiin positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2017



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2017, kommunikaatio, termistö, Teollisuus 4.0, robotiikka

Digi-Suomen eteneminen vaarassa

Tiistai 31.5.2016 - Minna Innala

Teollisuus 4.0 – uudet toimintatavat ja tekniikat menestyksen avaimina – seminaarimme herätti monia ajatuksia. Siellä konkretisoituivat ne lukuisat mahdollisuudet, miten suomalaiset voivat integroitua globaaleihin markkinoihin ja saada siivunsa meneillään olevasta kehityksestä. Meneillään on niin kokonaisvaltaisia muutoksia, että ne vaativat toteutuakseen päättäväistä poliittista tahtotilaa. Oleellisten asioiden tunnistaminen ja niiden edistäminen tulee olla jokaisen päättäjän tavoitteena. Tämän pitää näkyä päätöksenteossa ja tarkoituksenmukaisessa lainsäädännössä, joilla luodaan edellytykset hallittuun ja systemaattiseen digiloikkaan kaikilla mahdollisilla toimialoilla.

Yksi vientiartikkeliksi sopiva tuote voisi olla koulutus. Suomi on toistaiseksi menestynyt hyvin Pisa-vertailussa ja Suomen koulutusjärjestelmällä on hyvä maine. Lisäksi koulujen digitalisaatio on viime aikoina ollut usein otsikoissa, joten toteutukseenkin näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet. Potentiaalisen vientituotteen on pannut merkille myös Opetus- ja kulttuuriministeriö. Internetistä löytyi juuri julkaistu, aiheeseen liittyvä suunnitelma – Koulutusviennin tiekartta (2016–2019). Otsikkotasolla tilanne näytti lupaavalta, mutta sisältö osoittautui kovin heppoiseksi.

Suunnitelmasta puuttuvat varsinaiset täsmälliset askeleet koulutustuotteen tekemiseksi. Esimerkiksi yhteisistä pelisäännöistä sopiminen puuttuu agendalta kokonaan. Standardointia tai lainsäädäntöä ei mainita ollenkaan. Yhtenäisestä alustasta, sisällöntuotantotavoista, vastuualueista tai muista ei puhuta mitään. Ne ovat kuitenkin asioita, joista sopiminen luo perustan pitkäjänteiselle ja jatkuvalle kehitykselle.  Lisäksi on mietittävä keille tuote on tarkoitettu ja millä edellytyksillä se kävisi kaupaksi.

Avainasemassa ovat avoimuus, joustavuus ja skaalautuvuus. Alustan pitää toimia erilaisiin tarpeisiin. Pitää myös mahdollistaa erityyppiset viennit – aina koulujen välisestä yhteistyöstä (oppilas-oppilas opetuksesta) kaupallisten kurssien toteutukseen ja oppimisympäristön myyntiin ulkomaille. Esimerkiksi siitä pitää voida irrottaa pieniä tai isompia kokonaisuuksia sovelluksineen ja sisältöineen, mitkä jatkavat elämäänsä uudessa kulttuurissa varsinaisen projektin jälkeen. Ostajan tulee voida päättää, miten jatkossa järjestelmä tukee paikallista opetustoimintaa. Oma sisällöntuotanto mahdollistaa jatkuvasti ajantasaisen tiedon. Osallistava toiminta motivoi niin opettajia kuin oppilaitakin.

Miten varmistaa, että koulutus tarjoaa hyvät valmiudet tulevaan yhteiskuntaan? Yksi tehokkaammista digitalisaation edistämistavoista on sen tuominen mukaan luontevaksi osaksi jokaisen arkea. Esimerkiksi Japanissa kognitiiviset ja regenaratiiviset robotit ovat asettuneet koteihin asumaan – hoivaamaan vanhuksia tai seuraksi yksinäisille ihmisille. Älykkäät, itse-oppivat laitteet auttavat jokapäiväisissä askareissa ja tuovat säästöjä. Tekniikkaa on testattu käytännössä ja järjestelmät ovat kaikkien saatavilla.

Teollisuuden ratkaisut pitävät talouskasvun käynnissä. Japanissa Teollisuus 4.0 -periaatteiden mukaisia tehtaita on pystytetty jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Jatkuva parantaminen ja tutkimus ovat hyvässä vauhdissa. Myös Euroopan tasolla viedään Saksa-vetoisesti Teollisuus 4.0 -konseptia määrätietoisesti eteenpäin. Hyvin toimivia malleja on maailmalla paljon, joten opintomatkoilta tarttuisi varmasti mukaan paljon hyviä ajatuksia ja Suomen oloihin sovellettavissa olevia ratkaisuja.

Suomessa sen sijaan poliittisilla päätöksillä pyritään estämään jo olemassa olleet kehitysaskeleetkin. Tutkimus- ja opetusmäärärahoja supistetaan eikä niitä kohdenneta konkreettisesti oikeisiin asioihin. Asioita pitkään tutkineita tiimejä hajotetaan, jolloin vaarana on saavutetun tietotaidon hukkaaminen. Teollisuus 4.0 tähtäävää tutkimusta tehdään hajallaan, eivätkä eri alojen tutkijat vaihda kokemuksiaan riittävästi. Saavutettuja tuloksia ei näin ollen saada niin hyvin käyttöön kuin pienessä maassa olisi tarpeen.

Maailmanlaajuinen yhteiskunnallisen muutoksen läpivieminen vaatii selkeää visiota tulevaisuudesta ja uusien toimintatapojen suomista mahdollisuuksista sekä rohkeutta tehdä asioita toisin. Muutos koskee koko kansakuntaa, joten yhteisistä pelisäännöistä sopiminen on avainasemassa. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti asiaan perehtyneiden eri alojen asiantuntijoiden verkostoitumista ja mahdollisuutta poikkitieteelliseen vapaaseen ajatustenvaihtoon. . Keskustelu pitää saada konkreettiseksi ja ratkaisukeskeiseksi, jotta pysymme neljännen teollisen vallankumouksen imussa.

Toisiaan tukeva ekosysteemi syntyy siten, että maksuttomat ja maksulliset palvelut, sovellukset ja sisältö ovat laajasti koko yhteisön saatavilla. Uutta liiketoimintaa syntyy, kun viennille luodaan aloittain konkreettiset tavoitetilat ja täsmälliset askelmerkit niihin pääsemiseksi. Yhteiskunnan tulee luoda digitalisaatiolle edellytykset, joita yritysmaailma ja aktiiviset ihmiset voivat hyödyntää. 

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2016

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, Teollisuus 4.0

Sujuvaa elämää ihmisten ja koneiden symbioosissa

Maanantai 12.10.2015 - Minna Innala

CCY_VK2015_3_pj-palsta_blogiin.png
Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa. Tilanne on kutkuttava: maapallon välimatkat pienevät pienenemistään. Ekosysteemi kehittyy kohti yhä laajenevaa ihmisten ja koneiden muodostamaa symbioosia. Vuorovaikutuksen merkitys eri tahojen välillä kasvaa koko ajan. Tietoa liikkuu verkostoissa hillittömiä määriä. Menestymisen edellytys on tunnistaa oleelliset, oikeat tiedot, reaaliajassa hajautetun päätöstenteon tueksi. Pitääkö olla diginatiivi selviytyäkseen?

Kun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, pitää olla hyvät valmiudet liikkua ketterästi mukana ja reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Markkinat muuttuvat nopeasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä tarkoittaa eri asioita liiketoiminnasta riippuen. Tuotteille valitaan sellainen valmistuspaikka, jossa edullinen hintataso ja riittävä laatu kohtaavat.

Lisäksi vaakakupissa painaa tuotannon joustavuus. Loppuun hiotut ja toimintaympäristön kanssa yhteneväiset tuotanto- ja liiketoimintaprosessit ovat yksi kilpailutekijä. Tuotantohuippuja voidaan tasata järkevällä verkostoitumisella – mieluiten kansainvälisesti. Hedelmällisimpiä ovat sellaiset konsortiot, joissa osaamiset ja resurssit täydentävät toisiaan poikkitieteellisesti. Pyritään yhteistuumin lisäämään markkinaosuuksia. Omaksutaan toisilta hyväksi koettuja toimintatapoja. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen kanssa, että tehdään omaa tuotekehitystä ja pyritään koko ajan yhä kilpailukykyisempiin ratkaisuihin.

Totuttuun ihmisten väliseen kommunikaatioon tulee lisäulottuuvuutta, kun koneiden ja laitteiden lähettämää tietoa jalostetaan automaattisesti yhä enemmän. Oppivat koneet rantautuvat myös perinteisille ihmisten hallitsemille sektoreille. Näin ollen voimme esimerkiksi saada jo valmiiksi pureskeltuja huoltokutsuja, jotka ohjaavat toimintaamme. Tarvittavat varaosat ovat oikea-aikaisesti saatavilla, jopa valmistettuina automaatisen tilauksen perusteella paikanpäällä. Tästä on etenkin hyötyä tilanteissa, joissa tapahtuu jotain ennalta arvaatonta – huolto-ohjelmasta poikkeavaa.

Sama trendi näkyy myös muilla alueilla. Esimerkiksi lääketieteessä ihmisten terveyttä voidaan seurata erilaisten (mobiili)sovellusten avulla. Seuranta on mahdollista muuttaa yhä automaattisemmaksi. Kerätyn tiedon pohjalta voi saada reaaliaikaisia (tietokoneen antamia) neuvoja hoitoihin, lääkitykseen tai ravintoon liittyen. Tällä tavoin on mahdollista kerätä aiempaa enemmän ja täsmällisempää tietoa, jota analysoimalla voidaan löytää uusia parannuskeinoja. Myös urheilun puolella löytyy useita käyttökohteita ihmismonitorointiin ja anlysointiin.

Totutut toimintatavat pitää haastaa rohkeasti. Tehtäviä voidaan helpottaa merkittävästi oikeanlaisella automatisoinnilla. Mielestäni yhden selkeän tavoitteen pitäisi olla se, että työntekijät voisivat keskittyä ydintehtäviinsä. Ajatus siitä, että kaikkien pitää tehdä kaikki itse ei ole omiaan lisäämään tuottavuutta millään alalla. Esimerkiksi insinöörin tai lääkärin ajasta menee suuri osa dokumentointiin, jonka voisi tehokkaammin tehdä assistentti. Hyvin miehitetyillä tiimeillä ja käyttäjälähtöisillä sovelluksilla moni asia hoituisi joutuisammin.

Globaali digimaailma tarjoaa hyvät mahdollisuudet oppia toisiltamme ja hyödyntää yhä kehittyvää tekniikkaa. Käyttäjäystävällisyys, eri järjestelmissä olevien tietojen yhdistäminen ja toimintojen sujuvoittaminen on tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa.

Älykkäiden järjestelmien verkosto, johon myös me ihmiset kuulumme, muuttaa elämäämme radikaalisti. Aktiivisella otteella otamme tilanteen haltuun ja rakennamme tulevaisuuden haluamaksemme.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2015

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, kommunikaatio

Uskalla menestyä!

Keskiviikko 17.6.2015 - Minna Innala

On innostavaa elää tätä hetkeä.

Ymmärryksemme eri teknologioiden hyödyntämiseen on erittäin rajallista. Uusia mahdollisuuksia ei havaita. Toimitaan kuten aina ennenkin on toimittu. Uutta ei suuressa mittakaava näy syntyvän. Olemmeko laiskoja ajattelemaan? Vai emmekö löydä sopivasti ajatuksia ravistavia keskustelukumppaneita, joiden kanssa toimimalla ideat jalostuisivat?

Keskusteluissa tuodaan usein esiin vain halutut näkökulmat. Esimerkiksi kerrotaan kuinka pienet hiilidioksidipäästöt sähköautolla ajaessa on, mutta jätetään keskustelun ulkopuolelle paljonko päästöjä tuottaa ko. auton tarvitseman sähkön tuotanto. Ehkä nämä päästöt eivät tule juuri kaupungin keskustaan, mutta kokonaisuutena ilmakehää saatetaan kuormittaa jopa enemmän kuin ajettaessa diesel-autolla. 

Ajatellaanpa yhtä kuumimmista aiheista esineiden internettiä, Internet of Things, IoT. Asiasta on puhuttu jo yli puoli vuosikymmentä. Sitä ennenkin on jo esineitä ja koneita kytketty etävalvontaan ja integroitu tarvittaviin kohteisiin. Nyt villeimmissä haaveissa kaikki on kontaktissa kaikkien kanssa reaaliaikaisesti koko ajan – ja dataa kertyy. Miksi? Jos esimerkiksi autoni jakaisi jatkuvasti tietoa huollon kanssa, niin mitä konkreettista hyötyä siitä oikeasti olisi? Jos maailmalla liikennöi satojatuhansia samanlaisia ajoneuvoja, niin eiköhän tavallisimmat viat ja niiden esiintymistiheys pystytä hyvin ennustamaan pienemmälläkin otoksella. En kiistä sitä, etteikö IoT tarjoa hyviä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja luoda uutta liiketoimintaa. Järki käteen kuitenkin - jokaisella liittämisellä pitää olla perusteltu tarve ja datan keräämiselle syy.

Toisaalta IoT on vain yksi osa-alue Teollisuus 4.0 -visiota, Industry 4.0. Kun odotettavissa on globaali teollinen vallankumous, nykyisiin toimintatapoihin ei voi enää nojata. Teollisuus 4.0 on ainakin digitalisaatiota, automatisointia, interaktiivisia ohjelmistoja ja tarkoituksenmukaisa prosesseja... Tiedonhallinnan ja informaation hyödyntämisen merkitys korostuu entisestään. Jos aiomme saada taloutemme kasvuun, meillä pitää olla realistinen tilannekuva uudesta teknologiasta ja sen  hyödyntämismahdollisuuksista.  Pitää olla selkeä ajatus siitä, mitä tämä tarkoittaa juuri minun yritykselleni. Miten kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa ja nähdä sen valtava potentiaali luoda aivan uusia tuotteita ja palveluita?

Osaammeko ajatella riittävän isosti? Parhaimmassa tapauksessa Teollisuus 4.0 luo edellytykset poikkitieteellisille klustereille. On löydettävä keinot hyödyntää uusinta teknologiaa ja olla mukana kehittämässä sitä. Meillä on kaikki edellytykset olla monilla aloilla kansainvälisesti merkittävinä tekijöinä, kunhan teemme yhteistyötä

Tietoa ja taitoa on – puuttuuko rohkeus?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2015

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, IoT