Jaa |

Puheenjohtajan palsta

Muuttuvan maailman imussa - hallitusti navigoiden

Torstai 11.12.2014 - Minna Innala

Elämme innostavia aikoja. Maailma muuttuu nopeammin kuin ehdimme ajatellakaan. Sosiaalinen media pukkaa joka paikkaan. Sen avulla pystyy olemaan reaaliaikaisesti läsnä, vaikka fyysisesti olisi kaukanakin. Tällainen kehitys tarjoaa loputtomat mahdollisuudet tekniikan hyödyntämiseen uusissa ja perinteisissä liiketoiminnoissa. Mikä meitä estää? Olemmeko luutuneet vakiintuneisiin mielipiteisiimme ja toimintatapoihimme?

Jo pitkään mainostetut 3D-virtuaalitodellisuudet tekevät yhä vankemmin tuloaan. Konferenssiympyröissä ainakin nähdään vakuuttavia esityksiä siitä, kuinka suunnittelijat ja asiakkaat voivat ”pöhistä” keskenään virtuaalituotteiden äärellä jo ideointivaiheesta lähtien. Useissa tapauksessa havainnollisuutta lisätään tietokoneen ruudulla pyöritettävällä 3D-malleilla ja videoesityksillä. Kehitykseen osallistuvat henkilöt antavat palautetta sosiaalisesta mediasta tutuilla tavoilla. Yhtenä onnistuneena esimerkkinä mainittakoon Jolla Tabletin kehitys- ja rahoituskamppanja. Jolla-intoilijana osallistuin kamppanjaan ja ensi keväänä odottelen uutta innovatiivista täppäriäni postista. En kuitenkaan ole vielä päässyt sitä hypistelemään – edes virtuaalisesti L.

Tästä pitää päästä vielä pidemmälle. Uusille kuluttajalle on tärkeää saada tuotteesta kokonaisvaltainen ja totuudenmukainen käyttäjäkokemus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pitää tarjota todellisia 3D-elämyksiä. Tuotetta pitää voida fiilistellä myös tunto-, haju- ja makuaistimusten avulla – saada todentuntuinen koeajo. Kauanko vielä menee, että nämä mielikuvat siirtyvät suoraan aivoihimme ja palautetta voi kukin antaa haluamallaan tavalla, vuorovaikutteisesti?

Toimialasta riippumatta kaikki kulminoituu tiedon keräämiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen sekä asioiden visualisointiin. Maailman meno muuttuu yhä hektisemmäksi, joten päätöksiä on tehtävä nopeasti ja niiden on perustuttava oikeaan tosiaikaiseen tietoon. Kaikki sähköisen tunnisteen omaavat yksilöt, ihmisistä koneisiin, voivat kommunikoida keskenään. Tehokkuus syntyy valittujen asioiden ja niiden riippuvuussuhteiden jatkuvasta seuraamisesta. Samasta lähtötiedosta jalostetaan ko. toimintaa ja henkilöä varten hyödynnettävä kokonaisuus. Tähän kun vielä lisätään selkeät tavoitteet, päästään tosiaikaisella tiedolla jotamiseen, Business Intelligence’a parhaimmillaan. Meitä ympäröi hermoverkko, josta tarvitsemamme informaatio tulee luontevaksi osaksi jokapäiväistä elämäämme. Tätäkö on Teollinen Internet?

Koko päivän olin mieleltäni jo kaukana tulevaisuudessa tiedon hyödyntämisen Optimaaliassa, kunnes minut riuhtaistiin todellisuuteen. Osallistun lääketutkimukseen, johon liittyy oireiden seuraaminen ja raportointi päivittäin. Sain käsilaukkuuni ison, painavan kännykän kokoisen seurantalaitteen, jolla raportointi tapahtuu päivittäin klo. 20-24. Eli joudun pitämään rinnakkaispäiväkirjaa, jotta osaan tarkasti syöttää tiedot tutkimukseen ja voin seurata, mitä olen järjestelmään syöttänyt. Laite toimii hieman paremmin kuin vuosi sitten, mutta edelleenkään en voi reaaliaikaisesti syöttää tietoja rekisteröintipainikkeilla: kipu alkoi, otin lääkkeen, kivun voimakkuus, kipu loppui. Ajat tallentuisivat automaattisesti ja lisäkysymyksiä tarvittaessa. Kyllähän potilaankin olisi hyvä saada syöttämistään tiedoista yhteenveto.

Kun käytössä olevat sovellukset ovat tällä tasolla, näen edessäni valtavan potentiaalin, mitä Teollinen Internet parhaimmillaan tarjoaa. Ystävät ja kollegat, harmaat aivosolut liikkeelle!

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 4/2014

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2014, Tuotekehitys, Visualisointi

Tuote, tieto ja strategia

Lauantai 4.10.2014 - Minna Innala

Olen viimepäivinä pohtinut, miten tärkeässä roolissa tuotteen elinkaarenhallinta on yrityksen strategiassa. Tehdäänkö liiketoimintastrategian yhteydessä myös tiedonhallintastrategia? Tukeeko tiedonhallintasuunnitelma yrityksen strategiaa? Vai onko nämä asiat jätetty kokonaan strategisen suunnittelun ulkopuolelle?

Perinteisesti tuotteen elinkaarenhallinta liitetään tuotesuunnitteluun, mutta todellisuudessaon kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Samoja tietoja tulee pystyä hyödyntämään sidosryhmän näkökulmasta. Esimerkiksi suunnittelijan laatiman CAD-mallin pohjalta tehdään valmistussuunnittelua, ostetaan materiaaleja tai osia ja tehdään käyttöohjeita. On tärkeää, että eri toiminnoissa vältytään päällekkäiseltä työtä, jolloin tiedon tulee olla hyödynnettävissä käyttäjän tarvitsemassa muodossa.

Toisaalta suunnittelutieto on vain pieni osa koko informaatiota, joka tuotteeseen liittyy. Tuotteen elinkaarenaikainen tieto voidaankin nähdä suurena tietomassana, joka jäsentyy liittymäsuhteidensa kautta järkeväksi kokonaisuudeksi. Tarkemmin ajatellen tuotteen koko elinkaarenaikaista tietoa löytyy suurimmasta osasta yrityksen tietojärjestelmiä – täydennettynä paperidokumenteilla ja hiljaisella tiedolla. Oli tuote sitten fyysinen tuote, ohjelmisto, palvelu tai näiden yhdistelmä, sen elinkaaren aikaisia tietoja tulee hallita tarkoituksenmukaisesti. Eri toimialoilla periaatteet ovat samat, vain järjestelmät, menetelmät ja jäljitettävyysvaatimukset erovat.

Tarvittava tieto on sidoksissa tuotteen elinkaaren vaiheeseen. Aktiivisen projektin tietoja pitää pystyä seuraamaan reaaliajassa, ilman erityisiä ponnisteluja raporttien laatimiselle. Toteutettujen projektien tietoja pitää pystyä hyödyntämään uusia tarjouksia tehtäessa. Yrityksen strategian pitää perustua olemassa olevaan tilanteeseen ja markkinatilanteen vaatimuksiin. Nykyajan tekniikat mahdollistavat tosiaikaisella, oikealla, tiedolla johtamisen.

Lean-ajattelu pätee tiedonhallintaankin. Mitä suoraviivaisemmat tietovirrat ovat ja mitä tarkoitukseen sopivammassa muodossa ihmiset saavat tarvitsemansa tiedot, sitä enemmän energiaa vapautuu varsinaisten työtehtävien suorittamiseen. Jotta kone kävisi kitkattomasti, tulee koko henkilöstön motivaation olla kohdillaan. Kaikilla osapuolilla pitää olla selkeä kuva siitä, mikä vaikutus hänen syöttämällään tiedolla on kokonaisuuden kannalta. Kokonaiskuvan ymmärtäminen lisää oleellisesti tiedon oikeellisuutta. Toisaalta jokaisella on myös vastuu kertoa epäkohdista ja yhteistuumin parantaa olemassa olevia käytäntöjä koko organisaatiota ajatellen.

Itse näen, että ketterällä informaationhallinnalla voidaan lisätä kannattavuutta merkittävästi. ”Oikea tieto, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.”  Oikealla tahtotilalla, motivoituneella henkilöstöllä ja nykyaikaislla työkaluilla tämä on saavutettavissa. Se, mitä tarvitaan, on yhteinen päämäärä ja ”flow” sen saavuttamiseksi!

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2014

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2014, Tiedonhallinta, Liiketoiminta

Semantiikkaa kaikki tyynni?

Sunnuntai 15.6.2014 - Minna Innala

Kevään kuluessa olen useaan kertaan törmännyt tiedonhallinnan hallitsemattomuuteen. Tuttujen tuotetietojen rinnalle on noussut massiivinen määrä ei niin strukturoitua tietoa, jonka liittymäsuhteita ei keräysvaiheessa pystytä tarkkaan hahmottamaan. Eikä kaikkia käyttömahdollisuuksia vielä osata edes aavistaa. Näiden hyödyntäminen on kuitenkin elinehto yrityksen kilpailukyvyn parantamiselle.

Hallintamielessä tuotetiedot ovat rajattu kokonaisuus, jonka riippuvuudet pystytään näkemään. Tuotteen elinkaarenhallintaan kuuluvat oleellisesti myös perinteisesti ERP:eissä ja CRM:issä hallittavat tiedot. Tätä tarkkaan määriteltyä ja strukturoitua kokonaisuutta yhdistävät loogiset lainalaisuudet. Markkinoilla on runsaasti käyttökelpoisia sovelluksia ja näitä yhdistelemällä yritys voi kootamieleisensä kokonais-PLM-ratkaisun integroimalla eri tietovarastoissa olevaa dataa. Myös kommunikaatio eri osapuolten välillä toimii vakiintuneiden termien ja henkilöiden samankaltaisten koulutustaustojen vuoksi kohtuullisesti.

Mitäpä tapahtuu, kun tähän kokonaisuuteen lisätään ”Big Data ” – tyyppistätietoa, esimerkiksi asiakaskokemuksia tai ideointivaiheen dataa. Tai vaikkapa tietoa työntekijän työoloista valmistushetkellä (vaikutusta laatuun?). Näin päästään ajatuksellisesti seuraavalle tasolle.

Strukturoidun ja vapaan tiedon yhdistämisen yksi vaikeus on yhteisen sanaston puute. Tai sanoja kyllä on, mutta jokainen ymmärtää niiden merkityksen omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi ”tiedonhallinta” tarkoittaa yhdelle ”dokumenttien hallintaa”, toiselle ”suunnittelutiedonhallintaa” ja kolmannelle koko yrityksen ”informaationhallintaa”.

Semanttisten väärinymmärrysten karsiminen on ensimmäinen askel matkalla kokonaisvaltaista tiedonhallintaa. Tarkoituksena on saada aidosti keskusteluun mukaan kaikki tietoja tarvitsevat, jolloin pystytään karsimaan päällekkäisyyttä ja keräämään tarpeellisia tietoja. Myös tiedon jakamistavoista voidaan sopia mahdollisimman suurta joukkoa auttavilla tavoilla.

Vain tunnistettua tietoa voidaan hyödyntää, joten yrityksen johdon on tiedettävä, mitä tarvitaan ja johdettava tietoa yhtä tehokkaasti kuin resursseja ja rahavirtoja.

Tieto lisää tuskaa – ja rajähdysmäisesti lisääntyvä hallinnan tarve ajaa ihmisen epätoivoon?

Eipä sentään - ketterien menetelmien avulla määrittelyt tarkentuvat ymmärryksen lisääntyessä. Ohjaamalla kehityshankkeita määrätietoisesti oikeaan suuntaan, saamme yhdessä aikaiseksi konkreettisia ratkaisuja, jotka elävät ajassa.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2014

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2014, Tiedonhallinta, Liiketoiminta

Lean ja hallittu ketteryys

Tiistai 1.4.2014 - Minna Innala

Kun resurssit ovat rajalliset, niiden tehokas suuntaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lean-oppien mukaisesti arvoa tuottamaton tekeminen pyritään minimoimaan. Liiketoimintaprosessit määrittelevät suuntaviivat tarkoituksenmukaiselle toiminnalle, mutta vasta käytännön toimintatavat takaavat aidon jatkuvan parantamisen. Ketterien käytäntöjen avulla organisaatioiden hiljainen tieto muuttuu kilpailueduksi. Turha kiire helpottaa, työviihtyvyys paranee ja innovatiivisuus lisääntyy.

Osallistuin viime viikolla paripäiväiseen koulutukseen otsikolla: "Ketterä ohjelmistoprojekti". Heti päivän aluksi tuli selkeästi esille, että ketterät toimintatavat ovat hyvinkin kurinalaisia. Aluksi riittää, että on määritelty tahtotila. Eri osapuolten tavoitteet kootaan käyttäjätarinoina listaksi, joka elää muuttuvien tilanteiden mukaan ja tarkentuu siihen mennessä, kun ko. tehtäviä aletaan toteuttaa. Näin pystytään myöhäistämään päätöksentekoa, jolloin päätöksen teon tueksi on mahdollisimman paljon tietoa ja toteutus tapahtuu uusimpien tekniikoiden avulla.

Yksi käytetyimpiä tekniikoita on Scrum. Scrumtiimin muodostavat tuoteomistaja (asiakkaan edustaja), scrummaster (tiimin toiminnan fasilitoija) ja kehitystiimi (esim. ohjelmoijat 3-8 henkilöä). Itse toteutus tapahtuu 1-3 viikon pituisilla peräkkäisillä sprinteillä. Kehitysjonosta valitaan toteutettavat asiat, jotka määritellään tarkemmin sprintin aluksi. Toteutusvaiheessa päivä alkaa nopealla aamupalaverilla, jossa käydään läpi edellisenä päivänä tehdyt tehtävät, mitä kukin aikoo tehdä tänään ja onko ongelmia toteutuksen esteenä. Sprintti loppuu katselmukseen ja retrospektiiviin, jossa arvioidaan onnistumista ja otetaan opiksi seuraavaa varten. Sprintin jälkeen tuotettu sovellus julkaistaan.

Ketteryyden yksi etu on se, että sovelluksiin saadaan nopeasti implementoitua tehtyjä ratkaisuja. Pientä parannusta tapahtuu koko ajan, jolloin ominaisuuksia saadaan paremmiksi pikkuhiljaa. Jotta näin voidaan tehdä, tuotteiden tulee käydä läpi testit ennen julkaisua. Tähän voidaan käyttää automaattisia tarkastusrutiineja, joiden avulla simuloidaan käyttäjien toimintaa ja saadaan bugit pyydystettyä jo kehitysvaiheessa. Ketteryys ei näin ollen merkitse laadun huononemista vaan päinvastoin.

Ketterien menetelmien suurin vahvuus on saada ihmiset toimimaan spontaanisti tehokkaasti. Parhaassa tapauksessa käytännöt tulevat luontevaksi osaksi päivä- ja viikkorutiineja, jolloin varsinaista manageerausta ei tarvita. Luova ongelmanratkaisu on koko ajan läsnä ja ilmapiiri sallii vapaan innovoinnin. Tiimin jäsenet kunnioittavat toistensa osaamista ja luottamuksellisissa olosuhteissa on mukava työskennellä. Tämä on omiaan lisäämään tuottavuutta.

Mitä tiukempi taloudellinen tilanne yrityksellä on, sitä tärkeämpää olisi käyttää olemassa olevat henkilöresurssit tehokkaasti hyödyksi. Näkisin, että Scrumin-tyyppistä toimintatapaa voitaisiin hyödyntää monella perinteisemmälläkin alueella. Esimerkiksi yrityksen tuotteen elinkaarenhallinnan järjestelmäkokonaisuutta toteutettaessa päästäisiin nopeisiin voittoihin. Kokonaisuutta ja eri järjestelmien työnjakoa on mahdollista hallita, kun eri käyttäjien tarpeet voidaan tuoda yhden jonon kautta ja ohjata siihen kehitysjonoon, jossa ominaisuudet on järkevintä toteuttaa. 

Muita ketterien menetelmien hyödyntämiskohteita voi löytää myös muiden kuin ohjelmistoprojektien hallintaan ja etenemisen seuraamiseen. Itselleni ainakin "lamppu syttyi päähän" monta kertaa ja odotan innolla päästä toteuttamaan ketteriä menetelmiä luovasti.  Viedä Lean-ajattelun uudelle tasolle.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2014

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 1/2014, Lean, Scrum, Ketterät menetelmät