On innostavaa elää tätä hetkeä.
Ymmärryksemme eri teknologioiden hyödyntämiseen on erittäin rajallista. Uusia mahdollisuuksia ei havaita. Toimitaan kuten aina ennenkin on toimittu. Uutta ei suuressa mittakaava näy syntyvän. Olemmeko laiskoja ajattelemaan? Vai emmekö löydä sopivasti ajatuksia ravistavia keskustelukumppaneita, joiden kanssa toimimalla ideat jalostuisivat?
On innostavaa elää tätä hetkeä.
Ymmärryksemme eri teknologioiden hyödyntämiseen on erittäin rajallista. Uusia mahdollisuuksia ei havaita. Toimitaan kuten aina ennenkin on toimittu. Uutta ei suuressa mittakaava näy syntyvän. Olemmeko laiskoja ajattelemaan? Vai emmekö löydä sopivasti ajatuksia ravistavia keskustelukumppaneita, joiden kanssa toimimalla ideat jalostuisivat?
Keskusteluissa tuodaan usein esiin vain halutut näkökulmat. Esimerkiksi kerrotaan kuinka pienet hiilidioksidipäästöt sähköautolla ajaessa on, mutta jätetään keskustelun ulkopuolelle paljonko päästöjä tuottaa ko. auton tarvitseman sähkön tuotanto. Ehkä nämä päästöt eivät tule juuri kaupungin keskustaan, mutta kokonaisuutena ilmakehää saatetaan kuormittaa jopa enemmän kuin ajettaessa diesel-autolla.
Ajatellaanpa yhtä kuumimmista aiheista esineiden internettiä, Internet of Things, IoT. Asiasta on puhuttu jo yli puoli vuosikymmentä. Sitä ennenkin on jo esineitä ja koneita kytketty etävalvontaan ja integroitu tarvittaviin kohteisiin. Nyt villeimmissä haaveissa kaikki on kontaktissa kaikkien kanssa reaaliaikaisesti koko ajan – ja dataa kertyy. Miksi? Jos esimerkiksi autoni jakaisi jatkuvasti tietoa huollon kanssa, niin mitä konkreettista hyötyä siitä oikeasti olisi? Jos maailmalla liikennöi satojatuhansia samanlaisia ajoneuvoja, niin eiköhän tavallisimmat viat ja niiden esiintymistiheys pystytä hyvin ennustamaan pienemmälläkin otoksella. En kiistä sitä, etteikö IoT tarjoa hyviä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja luoda uutta liiketoimintaa. Järki käteen kuitenkin - jokaisella liittämisellä pitää olla perusteltu tarve ja datan keräämiselle syy.
Toisaalta IoT on vain yksi osa-alue Teollisuus 4.0 -visiota, Industry 4.0. Kun odotettavissa on globaali teollinen vallankumous, nykyisiin toimintatapoihin ei voi enää nojata. Teollisuus 4.0 on ainakin digitalisaatiota, automatisointia, interaktiivisia ohjelmistoja ja tarkoituksenmukaisa prosesseja... Tiedonhallinnan ja informaation hyödyntämisen merkitys korostuu entisestään. Jos aiomme saada taloutemme kasvuun, meillä pitää olla realistinen tilannekuva uudesta teknologiasta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Pitää olla selkeä ajatus siitä, mitä tämä tarkoittaa juuri minun yritykselleni. Miten kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa ja nähdä sen valtava potentiaali luoda aivan uusia tuotteita ja palveluita?
Osaammeko ajatella riittävän isosti? Parhaimmassa tapauksessa Teollisuus 4.0 luo edellytykset poikkitieteellisille klustereille. On löydettävä keinot hyödyntää uusinta teknologiaa ja olla mukana kehittämässä sitä. Meillä on kaikki edellytykset olla monilla aloilla kansainvälisesti merkittävinä tekijöinä, kunhan teemme yhteistyötä
Tietoa ja taitoa on – puuttuuko rohkeus?
Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja
Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2015
