Ajatellaanpa Teollisuus 4.0 -asiakokonaisuutta. Suomen kieleen ei ole vielä muodostunut termistöä, jolla pystyisimme yksiselitteisesti kuvaamaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviä periaatteita, tekniikkaa ja kehitystä.

Ajatellaanpa Teollisuus 4.0 -asiakokonaisuutta. Suomen kieleen ei ole vielä muodostunut termistöä, jolla pystyisimme yksiselitteisesti kuvaamaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviä periaatteita, tekniikkaa ja kehitystä.

Tilannetta voidaan havainnollistaa tapauksella, jossa maahan X viedään kone ja käyttöönottovaiheessa kouluttaja tulee perehdyttämään käyttäjiä. Koneen hankkineen tahon henkilöt eivät puhu kuin omaa kieltään, eikä heidän kielessään ole erillisiä termejä koneen osille. Esimerkiksi kampi, mäntä ja sylinteri ovat kaikki osia. Näin ollen ei voida kirjoittaa yksiselitteisiä käyttö tai huolto-ohjeita ja tietoa voidaan välittää ainoastaan näyttämällä. Fyysisen, melko yksinkertaisen laitteen kohdalla tämä voi kuvien avulla vielä onnistuakin, mutta miten välittää tietoa ja keskustella abstrakteista asioista?

Ulkomaisiin aineistoihin perehtyneet tutkijat puhuvat keskenään niillä termeillä, jotka ovat tulleet asiayhteydessä tutuiksi ja mahdollisesti vakiintuneet ko. kielessä. Kun asiasta halutaan välittää tietoa kotimaassa, joudutaan pohtimaan, mitä termejä tullaan käyttämään. Aluksi on luonnollista käyttää vierasperäisiä sanoja, joita teksteissä ja puhuttaessa selitetään. Tällöin kieleemme ui vierasperäisiä lainasanoja, joiden merkitys vaihtelee alkuperäisen kielen, asiayhteyden ja henkilöiden tietämyksen mukaan Pian kuitenkin tulee ajankohtaiseksi termien kääntäminen suomen kielelle viestin ymmärtämisen helpottamiseksi. Usein ajaudutaan tilanteeseen, jossa eri asiantuntijat käyttävät samastakin asiasta eri suomenkielistä ilmaisua. Yksi esimerkki tästä on sana tieto, joka voi yhteydestä riippuen kääntyä englanniksi muotoon data, information tai knowledge.

Termien kääntämisessä on aina vaaransa. Alkuperäinen ajatus saattaa helposti hämärtyä, jolloin merkitys jää puolittaiseksi tai jopa harhaanjohtavaksi. On mietittävä tarkkaan voiko asiaa kuvata jo olemassa olevilla sanoilla vai pitääkö luoda uudissanoja, jotka mahdollisesti muistuttavat alkuperäisiä termejä. Ensin kannattaa tarkistaa jo suositeltavat termit Sanastokeskuksen tietotekniikan termitalkoilta, http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot, jotta vältytään pyörän keksimiseltä uudelleen. Termitalkoissa tietotekniikan ammattilaiset, kielenhuoltajat, terminologit, kääntäjät ja lokalisoijat tekevät tiivistä yhteistyötä suomenkielisten termisuositusten ja määritelmien laatimiseksi tietotekniikan käsitteille. CCY kuuluu talkoiden kommentointiryhmään vaikuttaen näin osaltaan suomenkielisen sanaston kehittymiseen. Tällä hetkellä suosituksia on noin 650 kappaletta kattaen melko hyvin yleisen tietotekniikan alueen. Mukana ei ainakaan vielä ole tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja valmistukseen tai tiedonhallintaan liittyviä termejä. Myöskään Teollisuus 4.0 -aiheiset termit odottavat vielä suosituksia. Yksiselitteisen ja yhteisen termistön luominen olisi kuitenkin äärettömän tärkeää juuri nyt, jotta meillä olisi ylipäätään valmiudet positiivisen kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Pelkkä suositus ei kuitenkaan tuo termiä yleiseen tietoisuuteen, vaan sitä pitää alkaa aktiivisesti käyttää eri yhteyksissä. Vakiintumattoman ja vaikeasti ymmärrettävän termin lanseeraamisessa voi käydä huonosti. Yhtenä tällaisena voidaan pitää muotitermi digitalisaatiota, jota julkisuudessa käytetään höllin perustein milloin missäkin asiayhteydessä. Se mielletään helposti meneillään olevan muutoksen veturiksi ja sen toteuttamista itse tarkoituksena. On totta, että se on yksi neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistajista, mutta digi sinällään – tai pahimmassa tapauksessa ainoastaan olemassa olevien toimintamallien ja datojen muuttaminen digitaaliseen muotoon – ei tehosta toimintaa tai tuo menestystä. Organisaation pitää olla aidosti muuntautumiskykyinen, jotta digitalisaatiolla saavutetaan haluttuja liiketoimintahyötyjä. Näin ollen digiloikka yksinään on hyvin kaukana Teollisuus 4.0 -kokonaisuudesta.

Joskus käy niin, että tekniikan kehittyessä termin alkuperäinen määritelmä ei enää kuvaa nykyistä laitetta tai asiakokonaisuutta. Näin on käynyt esimerkiksi robotille, jonka vuoksi termi on Japanissa määritetty uudelleen. Nykyisin sen merkitys on paljon perinteistä moninaisempi tarkoittaen kyberfysikaalista, itseoppivaa systeemiä, joka voi olla ulkomuodoltaan minkä näköinen tahansa. Termien määritelmien päivittäminen vastaamaan teknologian kehitystä on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme muodostamaan asioista yhteneväisiä mielikuvia.

Kutsun kaikki yhteisiin termitalkoisiin positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2017