Jaa |

Puheenjohtajan palsta

Vaanivat väärinymmärrykset

Maanantai 26.9.2022 - Minna Innala

Viikko alkoi inspiroivasti, kun osallistuin Grape Peoplen järjestämään webinaariin, jonka teemana oli onnistunut fasilitointi. Taitoja, jotka mahdollistavat muutoksien läpiviemisen onnistuneesti. Webinaarissa korostettiin kuuntelemisen tärkeyttä ja osallistujien kunnioittamista. Juuri sitä monipuolista, mutta samalla määrätietoista, asian käsittelyä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ihmisten sitoutumiseksi tehtyihin päätöksiin.

Tällainen lähestymistapa tuntuu ehdottomasti omimmalta ja asioiden junailu yhdessä eteenpäin mielekkäältä. Mitä enemmän aiheeseen perehtyy sen kiinnostavammalta ja tärkeämmältä se tuntuu. Onhan esimerkiksi teollisuuden digitalisaation edistyminen ja siitä saavutettavat hyödyt pitkälti siitä kiinni, miten ihmislähtöisiä ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja pystymme tekemään. Miten hyvin pystymme tunnistamaan todelliset ongelmakohdat ja tekemään oikein kohdennettua jatkuvaa parantamista? Osaammeko tehdä tarkoituksenmukaisia vaatimusmäärittelyjä ja valita tarkoituksenmukaisimmat teknologiat? Löydämmekö taitavat ja todelliset tarpeemme ymmärtävät palveluntarjoajat?

Ajattelin, että nyt ollaan muutosjohtamisen ytimessä. On tärkeää osata viedä muutoksia eteenpäin dialogisesti kommunikoimalla. Pitää kaikki osapuolet informoituina ja varmistaa, että jokainen osallistuja saa äänensä kuuluviin ja tuntee pääsevänsä vaikuttamaan asioiden edistämiseen haluamaansa suuntaan. Ammattitaitoinen fasilitoija on tässä prosessissa merkittävässä roolissa ja pystyy viemään asiat maaliin.

Vaan loppuviikosta löysin kirjastosta Arto Mustajoen kirjan Väärinymmärryksiä – Miten voisimme kuunnella ja puhua paremmin? Kirjan mukaan suurin haaste ihmisten välisessä kommunikoinnissa on väärinymmärrys. joko tahallinen tai tahaton. Väärinymmärrys vaanii koko ajan, olipa kyseessä kommunikointi perheessä tuttujen kesken tai kansainväliset neuvottelut. Ymmärrykseen vaikuttavat sanojen lisäksi myös ilmeet, eleet ja se miten asiasta viestitään. Väärinymmärrysmahdollisuus on siis koko ajan läsnä työpaikalla ja sen todennäköisyys vain kasvaa muutostilanteissa. En tiennytkään, että ihmiset ymmärtävät näin huonosti toisiaan.

Lukiessani kirjaa aloin miettiä muutosten läpiviemistä ja fasilitointia – ylipäätään tilanteita, joissa yritän kertoa ajatuksiani eteenpäin. Lähtökohtaisesti poimin ensin tilanteeseen liittyvät tärkeät seikat omasta ajatusvirrastani. Omaan kokemustaustaani pohjautuen yritän sanottaa ideani ja mielipiteeni mahdollisimman selkeästi. Kuulijoilla on kuitenkin jokaisella erilainen kokemustausta, jolloin vastaanottajan tulkinta asiasta voi poiketa paljonkin alkuperäisestä tarkoituksestani. Näin käy monesti aivan arkipäiväisissä asioissa jopa tuttujen ihmisten kesken. Aina en tule edes huomanneeksi kohtaa, jossa ilmiselväkin väärinymmärrys tapahtuu. Näin keskustelu ajautuu helposti väärille urille ja keskustelijat kaivautuvat yhä syvemmälle poteroihinsa oman oletetun mielikuvansa kanssa. Valitettavasti ja täysin turhaan!

Tällainen ihmisille niin tyypillinen toiminta hankaloittaa jatkuvasti myös kommunikointia työssä. Tämä jarruttaa asioiden avointa keskustelua ja epäkohtien korjaamista, koska kuulijoille jää erilainen kuva tilanteesta kuin muutoksen vetäjälle. Lisäksi monet eivät syystä tai toisesta halua tuoda ongelmakohtia esiin. Syynä on ehkä pelko, että omat ideat lytätään tai aiemmat kokemukset siitä, ettei asioihin voi kuitenkaan vaikuttaa. Tällainen asioita salaava ilmapiiri ja vain omista lähtökohdista tehtävä kehitys on vaaraksi toiminnan jatkuvalle parantamiselle ja vaarantaa siten yrityksen kilpailukyvyn.

Tilanne on kaikin puolin haastava. Mietin, onko näistä lähtökohdista yleensäkään mahdollista viedä muutosta onnistuneesti eteenpäin. Kuinka suureen yhteisymmärrykseen voidaan ylipäätään päästä? Ja vastaavasti mikä on riittävä ymmärtämisen taso?

Asiaa voisi helpottaa päätoiminen kommunikaattori, joka keskittyy oikea-aikaiseen ja ymmärrettävään viestintään. Henkilökohtaisesti menisin vieläkin pidemmälle. Ei riitä, että kerrotaan henkilöstölle, miten muutoshanke etenee, vaan tässäkin tapauksessa tarvitaan vuorovaikutteisuutta. Kommunikaattorin on tärkeää aistia kentän tuntemuksia, jolloin hän voisi neutraalina tahona toimia myös tulkkina henkilöstön ja muutoshankkeen vetäjien välillä.

Joka tapauksessa sekä vetäjien että osallistujien on syytä tunnistaa väärinymmärryksistä johtuvat jumitilanteet. Pitää löytää keinot kertoa avoimesti osallistujille väärinymmärryksen mahdollisuudesta ja aktiivisesti pyrkiä ymmärtämään toisen kertomaa oikein. Voimme opetella aitoa kuuntelua ja läsnäoloa, jolloin väärinymmärrysten määrä minimoituu. Kun tietoisuus lisääntyy, saamme varmasti aikaan yhä sujuvammin tehtyä, onnistuneita muutoksia.

Ihminen pitää saada itse haluamaan meneillään olevaa kehitystä. Tähän auttaa se, että itsellä on selkeä käsitys siitä, mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa yksilötasolla. Näin halu vaikuttaa tapahtumiin lisääntyy ja sitä myötä sitoutuminen – myös omaa työtä sujuvoittavaan – muutokseen lisääntyy.

Kohti avointa ja selkeämpää vuorovaikutusta!

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2022, tulevaisuus, digitalisaatio, kommunikaatio, dialogi

Mikä on olennaista?

Tiistai 31.12.2019 - Minna Innala

Teknologia 19 -messuilla sain kuulla professori Alf Rehnin provosoivan ja ennen kaikkea innostavan puheenvuoron innovoinnista. Maailman meno on muuttunut villiksi. Kaikkea, pienintäkin toimintaa varten on olemassa erikoistuneet sovelluksensa – äpit. Jopa sukat keskustelevat omistajansa kännykän kanssa kertoen alkuperän ja pesukertojen määrän. Myös haalistumisen asteen, eli milloin on aika ostaa uudet sukat. Vaan mihin me tällaisia oikeasti tarvitsemme?

Meneillään on trendi, jossa teknologiasta kiinnostuneille kuluttajille luodaan tarpeita elämän helpottamiseksi ja viihdykkeeksi. Aina ei tulla ajatelleeksi tarvitaanko kyseistä asiaa tai palvelua oikeasti. Erilaisten hype ja muotivirtausten nosteessa syntyy yrityksiä täyttämään yhä valtavammaksi paisuvaa kuluttamista. Kilpailu on kovaa ja yritykset kilpailevat parhaista resursseista. Esimerkiksi peliteollisuudessa kehitetään yhä innovatiivisempia teknisiä ratkaisuja. Pätevät koodarit pyrkivät alalle kiinnostustaan seuraten, mutta silti tuntuu olevan jatkuva pula osaajista. Bisneksen ympärillä liikkuu rahaa ja resursseja valtavia määriä.

Saman aikaisesti toisaalla on pula puhtaasta vedestä. Lapsia kuolee joukoittain sairauksiin, joista voitaisiin parantaa. Ilmaston lämpeneminen etenee vauhdilla. Tuotantolaitos ei pääse mukaan digitaaliseen kehitykseen. Naapurilla voi olla vaikeuksia selviytyä arjestaan heikentyneen toimintakykynsä vuoksi. Näihinkin lääketieteen ja teknologioiden kehittyminen tuo ratkaisuja. Vaan löytyykö osaamista, resursseja ja rahoittajia myös pitkäjänteiseen kehitystyöhön?

Risto Linturia kuunneltuani olen vakuuttunut, että löytyy. Elämme jännittäviä aikoja, sillä koskaan ennen ei ole ollut yhtä aikaa meneillään näin monta radikaalia muutosta, jotka vavisuttavat yhteiskuntaa globaalisti. Vai miltä kuulostavat: proteiinin tuottaminen fermentoimalla, synteettinen hämähäkinseitti, kemistirobotti yhdistettynä tekoälyvelhooon tai hiivat ja bakteerit tehtaina. Tavarat muuttuvat aktiivisiksi toimijoiksi ja palveluiksi sitä mukaa, kun ajattelumme keskittyy siihen, mitä varsinaisesti haluamme. Esimerkiksi kaupunkeihin tulleet sähköpotkulaudat mahdollistavat liikkumisen joustavasti ottamalla laitteen käyttöön tarvittaessa oman potkulaudan hankinnan ja huoltamisen sijaan. Liiketoimintamallit muuttuvat.

Kun tätä hengästyttävää kehitystä vasten miettii Alf Rehnin esiin tuomia nostoja epäoleellisten asioiden kehittämisestä ja kuluttamisesta, tulee ristiriitainen olo. Toisaalta meneillään oleva kehitys tarjoaa rajattomat mahdollisuudet luoda sellaisia innovaatioita ja ratkaisuja, jotka hyödyttävät ihmiskuntaa globaalisti. Yksi esimerkki tästä on robotisoitu tuotantolaitos, joka kerää muovia merestä ja puristaa sen tiiliskiviksi. Näitä voidaan sellaisenaan käyttää rakennusaineena. Varsinkin levottomilla seuduilla Afrikassa tuotteella on hyvät markkinat, sillä huolimatta keveydestään muovipuristetiilet ovat luodinkestäviä. Kun keksii muoviroskalle järkevää käyttöä, on mahdollisuudet rikastua – ja samalla auttaa maapalloa selviytymään.

Linturin lista uusista jo nyt hyödynnettävissä olevista ratkaisuista on pitkä. Samoin hyödyntämiskohteita löytyy koko ajan lisää. Luulisikin, että valtioiden ja yritysten intresseissä on hakea aktiivisesti ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin. Esimerkiksi maailmanlaajuisen vesihuollon takaaminen ja puhtaan vedensaannin helpottaminen tai ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi tähtäävien ratkaisujen tuottaminen olisi kaikkien osapuolten kannalta mielekästä. Vakavista näkyvissä olevista globaaleista katastrofiuhista huolimatta keskitymme kokonaisratkaisujen sijasta puuhastelemaan yksittäisten asioiden kanssa. Komppaan Alf Rehnin kysymystä: ”Meillä on taianomaista teknologiaa ja valtavat resurssit, mutta miten voimme valjastaa nämä oikeasti isojen ongelmien ratkaisemiseen?”

Miksi oleellisen näkeminen on niin vaikeaa? Yksilön on ilmeisen hankala hahmottaa asioita, jotka ovat hänen omien mielenkiinnonkohteidensa ulkopuolella. Hahmottaminen ja kommunikointi vaikeutuvat sitä mukaan, mitä suuremmasta kokonaisuudesta on kyse. Suunnitelmat eivät useinkaan ole kovin havainnollisia. Saati, että niiden sisältöä ja vaikutusta voitaisiin simuloida, kokea ja tuntea eri osapuolten kannalta ennen jalkautusta ja käyttöönottoa.

Olemme luomassa puitteita paremmalla huomiselle, joten on tärkeää käydä kriittistä yhteiskunnallista keskustelua innovoinnista ja siitä mihin haluamme sen suunnata. Keskusteluun pitää saada laajasti mukaan eri alojen asiantuntijat sekä ihmiset, joita ongelmat ja tulevat muutokset koskee. Kommunikoinnin pitää sujua ymmärrettävästi, vaikka ihmisten tietotaso ja taustat vaihtelevat. Nykyaikainen viestittäminen on kuitenkin varsin hidas tapa saada kuulijat toimimaan yhteisen päämäärän eteen – varsinkin, jos tavoitetila on kaikilla erilainen tai sitä ei ole tunnistettu. Tarvitsisimme alustan, joka auttaisi havainnollistamaan toisen kertoman informaation siten, että viestin sisältö mielikuvat välittyvät samanlaisina kaikille osallistujille.

Keskustelun tärkeyttä lisää myös se, että halusimme tai emme tekoälysovellukset yleistyvät huimaa vauhtia. Itseoppivuus on tulevaisuuden laitteissa ja järjestelmät välttämätöntä, koska siten ne pysyvät toimintakuntoisina erilaisissa tilanteissa. Mutta kuka päättää, millaista reagointia, toimintaa ja uudelleen oppimista ennalta määrittämättömässä tilanteessa odotetaan?

”Ken elää vuonna 2059, näkee valoisamman tulevaisuuden”, ennustaa Risto Linturi.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 4/2019

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2019, teollinen vallankumous, Teollisuus 4.0, tulevaisuus, digitalisaatio, kommunikaatio, dialogi

Webbi ei korvaa liveä!

Keskiviikko 16.10.2019 - Minna Innala

Syksyn tarjonta messu- ja seminaaritilaisuuksissa on ollut vilkasta. On järjestetty ja järjestetään, mitä mielenkiintoisimpia tapahtumia, jotka liittyvät tietokone avusteiseen suunnitteluun- ja valmistukseen ja tiedonhallintaan. Yksi suurimmista messuista, Alihankinta, päättyi juuri ja Teknologia järjestetään marraskuussa. Lisäksi on lukuisia ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajien tiettyjen sovellusten ympärille koottuja tapahtumia. Alihankinnassa tuli ainakin itselleni fiilikseltä mieleen 1980-90 -lukujen HITEC-messut yhdistettynä Hannoverin EMO:on, toki hieman eri sisällöllä, mutta paljon oli tuttuja ja hyvä meininki.

Muistan osallistuneeni järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajien Euroopan-laajuisiin konferensseihin jo 1990-luvulla. Yksi huimimpia kokemuksia olivat Dassault Systèmesin Pariisin Disneylandissa pidetyt European Catia Forumit. Ohjelmistoihin ja järjestelmiin liittyvien hehkutuspuheenvuorojen lisäksi oli mahdollista verkostoitua muiden asiakkaiden kanssa ja vaihtaa käyttäjäkokemuksia. Myös yhteistyökumppanien tarjontaan pääsi tutustumaan ständeillä. Ja kaiken kruunasi sujuvat puheenvuorot ja hulppea show – jopa huvipuisto oli varattuna meidän osallistujien käyttöön.

Osallistumismaksut olivat kalliita ja pitikin tarkkaan harkita, mihin oli hyödyllistä osallistua. Osallistumiset harvenivat huomattavasti 2000-luvulla ja tuntuikin, että isojen konferenssien ja messujen aika oli ohi. Netti tarjosi yhä enemmän sisältöä, eikä näin ollen ollut syytä lähteä ulkomaille. Suomen tapahtumat olivat pienempiä ja vaatimattomampia. Jonkinlaista kävijäkatoakin oli havaittavissa. Netin myötä tietoa on niin paljon saatavilla, että yleisö ei enää halunnut maksaa ohjelmisto- tai järjestelmätoimittajan sisällöstä. Toisaalta myös yritysten kiristyvä taloustilanne ajoi säästäväisyyteen ja harkintaan osallistumista mietittäessä. Syynä osallistuja määrien pienenemiseen saattoi olla myös tietokoneavusteisten suunnittelu- ja valmistusjärjestelmien arkipäiväistyminen. Ohjelmistojen käyttöä opetettiin kouluissa eikä olla pidetty tarpeellisena hakea tietoa paikanpäältä.

Sisältötarjonta ja informaatio netissä lisääntyy edelleen koko ajan. Useat tahot järjestävät eri kokonaisuuksien ympärillä webinaareja, joita voi katsoa livenä tai nauhoitettuina oman aikataulunsa mukaisesti. Tämä varmasti osaltaan helpottaa yhä useampien pääsyä tutustumaan uusien tekniikoiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Nettitarjonnasta huolimatta näyttää kuitenkin siltä, että suuret konferenssit ovat rantautuneet Suomeen. Esimerkiksi tammikuussa pidetty Ideal PLM:n DigiForum, elokuinen M-Filesin Innovate ja syyskuiset Alihankinta-messut keräsivät kukin runsaan osanoton. Yksi syy yleisön kiinnostukseen saattaa olla kansainvälisyyden lisääntymisessä tilaisuuksissa. Tämä kertoo varmasti päämiesten kiinnostuksesta saada näkyvyyttä Suomessa. Toisaalta myös suomalaisten ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajien menestyksestä kansainvälisillä markkinoilla, mikä on erittäin positiivinen asia.

Ennen vain asiakkaille tarkoitetuista tilaisuuksista on tullut avoimempia, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat rekisteröityä mukaan. Osallistujien joukko on vuosien varrella monipuolistunut, koska tietokoneavusteiset tekniikat ja tiedonhallinta koskettavat yhä useampaa käyttäjäjoukkoa. Oikeastaan koko yrityksen henkilöstöä. Myös sovelluksia käytetään yhä enemmän toimialariippumattomasti, mikä edelleen lisää yleisön heterogeenisyyttä. Sisältömielessä voikin olla entistä hankalampaa koota asiakokonaisuutta, joka kiinnostaisi sekä potentiaalisia uusia asiakkaita että nykyisiä käyttäjiä. Tässä mielestäni konferenssien järjestäjät ovat onnistuneet hyvin ja tarjontaa on monesti eriytetty samanaikaisiin sessioihin, jolloin jokainen osallistuja löytää mielenkiintoista sisältöä.

Ohjelmisto-, järjestelmä- ja palvelutoimittajien seminaarit ovat nykyisin korvanneet suureksi osaksi yleiset seminaarit. Tällöin varmasti päästään tutustumaan syvällisemmin tiettyihin ratkaisuihin ja käyttäjäyritykset voivat laajemmin vaihtaa ajatuksiaan luottamuksellisemmin tutuista sovelluksista. Vaan olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon tilaisuuksiin osallistujista on nykyisiä asiakkaita, järjestelmien vaihtajia tai uusien ostajia (=potentiaalisia uusia asiakkaita) ja muuten vaan asiasta kiinnostuneita.

Tämä vaikuttaa paljon siihen, minkä kanavien kautta uutta tietoa kannattaa levittää, miten tavoitetaan ei-vielä-asioihin-vihkiytyneet-henkilöt. Toisaalta herää huoli, miten saada suuri yleisö kiinnostumaan laitteisto-, ohjelmisto- ja järjestelmäneutraalista tiedosta, jotta olisi mahdollista tunnistaa myyntipuheiden ylilupaukset ja tehdä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivia kehitys ja hankintapäätöksiä.

Itse menen CCY:n edustajana mielelläni paikan päälle kuuntelemaan, katselemaan ja verkostoitumaan, kun sopivia ammattitilaisuuksia järjestetään. Parantuneen esitystekniikan ansiosta tilaisuudet tarjoavat havainnollisia esityksiä meneillään olevasta ja tulevaisuuden ratkaisuista. Tilaisuuksiin osallistuminen tarjoaa runsaasti uusia ajatuksia – viihteen ja elämysten lisäksi. Live-tapahtumassa on aina oma tunnelmansa ja väliajoilla käydyt keskustelut avartavat ajattelua.

Millaisiin tilaisuuksiin Sinä haluat osallistua?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 3/2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2019, some, sosiaalinen media, LinkedIn, seminaarit, live, verkostot, kommunikaatio, dialogi

Verkostojen voima

Sunnuntai 1.9.2019 - Minna innala

CCY-VK-2019-2-PJ-m1nnala-verkostot-web2.jpg

Pidin itseäni melko laajasti verkostoituneena ihmisenä, kun LinkedInin uuutisvirrassa silmiini osui kaverin postaus: "Kohta menee 20 k kontaktin raja rikki." Heräsin todellisuuteen. Omien kontaktieni määrä oli vain 10 % tuosta. Aloin laskea, että onhan aivan eri asia näkyvätkö mielenkiintoiset nostoni sadoille, tuhansille, kymmenille tuhansille vai peräti sadoille tuhansille. Ja kun lasketaan mukaan vielä kontaktien kontaktit niin potentiaalisten seuraajien määrä vain kasvaa eksponentiaalisesti. Totesin tilanteeni olevan henkilöbrändäykseni osalta melko surkea.

Tuumasta toimeen, siis, ja henkilöbrändiäni vahvistamaan ja sosiaalista verkostoani kasvattamaan!

Havainnon myötä aloin tehdä leikkimielistä analyysiä verkostoni ihmisistä. Minulla on ollut LikedIn-profiili jo liki 15 vuotta, mutta alkuaikoina verkostoituminen tapahtui verkkaisesti. Vanhoja kavereita alkoi vähitellen tulla mukaan sovellukseen ja oli mukava nähdä pitkästä aikaa, mitä heille kuului. Uusia henkilöitä tuli verkostoon aina sitä mukaa, kun heitä tapasi. Alussa olikin hyvin tarkkaa, että tunsin ykköskontaktini henkilökohtaisesti. Kuten arvata saattaa olen hyvin ehtinyt kontaktoitumaan tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen sekä tuotetiedonhallinnan parissa työskentelevien kanssa. Samoin opiskelukavereita on paljon verkostossani. Viiden viimeisen vuoden aikana verkostoituminen on tullut paljon vapaammaksi ja itsekin olen huomannut, että on ammatillisesti hyvä olla laajasti verkostoitunut eri alan ihmisten kanssa.

Jatkoin analyysia. Yllättyneenä panin merkille, että suurimmalla osalla kontaktien määrä oli varsin maltillinen, vain muutamia satoja, ja aktiivisuus melko pientä. Onhan se tietenkin niin, että ammatillisen osaamisen näyttäminen ulospäin ei ole vakituisessa työsuhteessa olevien mielestä kovinkaan tärkeää. Elämäntilanteen muuttuessa laajasta verkostosta voi kuitenkin olla hyötyä, eikä sen rakentaminen onnistu käden käänteessä. Itse koen, että LinkedIn tarjoaa paljon myös mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Sieltä saa hyviä lukuvinkkejä ja julkaistut artikkelit antavat ajattelemisen aihetta. Sisältö toki riippuu paljon siitä, millaiseen kuplaan on itsensä asettanut. Olen huomannut, että pelkästään saman alan ihmisten kanssa keskustelu yhteisistä ammatillisista kiinnostuksen kohteista yksipuolistaa uutisvirtaa.

Kuplautuminen näyttää jatkuvan myös työelämässä. Esimerkiksi monien ohjelmistojen kehitystä ja digitalisaatiopalveluita tarjoavien yritysten henkilöstön taustat ovat LinkedIn-profiilien perusteella valitettavan yksipuolisia. Koulutustausta on suurimmaksi osaksi ohjelmisto- ja tietotekniikkapainotteista. Työurat, huolimatta useista eri työpaikoista, koostuvat konsultointiin, ohjelmistokehitykseen tai ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Ne harvat, joilla on teollisuuskokemusta, ovat hankkineet sen yrityksen ICT-osastolla. Pystytäänkö tällaisilla tiimeillä oikeasti löytämään teollisuuden digitalisaatiohankkeiden todelliset tarpeet ja konsultoimaan kehitystä parhaaseen mahdolliseen suuntaan?

Jos ajatellaan esimerkiksi teollisuusyrityksen digitalisaatioon liittyviä tarpeita, niin kehityksen lähtökohdaksi on useimmiten otettu nykyiset toimintatavat ja tietojärjestelmät. Kun palveluntarjoajaan otetaan yhteyttä, visio ratkaisuista on jo vahvana ajatuksissa. Tällöin palvelutiimin voi olla mahdotonta havaita asiakkaan todellisia tarpeita, kyseenalaistaa asiakkaan vaatimuksia ja ehdottaa parempia ratkaisuja. Yhtä hankala tilanne syntyy silloin, kun yritys tarvitsisi palveluntarjoajalta selkeästi ehdotuksia tiettyjen asioiden kehittämiseksi. Kokemukseni mukaan molemmissa tilanteissa asiakas on jäänyt valitettavan yksin, jolloin kehityshankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla.

Tulkin tarve liiketoiminnan ja ICT:n välillä tulevaisuudessa lisääntyy entisestään, koska teollisen vallankumouksen edetessä maailma käy yhä monimutkaisemmaksi. Tarvitaan yhä enemmän todellisesti monipuolisen taustan omaavia ihmisiä, jotka vuosien varrella ovat työskennelleet sekä liiketoiminnoissa että ICT-tehtävissä. Tähän tarpeeseen herätään valitettavan hitaasti, eikä tunnisteta pitkään työelämässä olleiden henkilöiden potentiaalia. Käsittämätön ja kestämätön tilanne tulevaisuuden kannalta. Suomella ei ole varaa tällaiseen.

Aloin aktiivisesti etsiä eri alojen asiantuntijoita, ajattelijoita ja vaikuttajia, jotka haluan verkostooni. Nämä ovat sellaisia henkilöitä, joilla on näkemystä tulevaisuuden yhteiskunnasta, teknologioiden kehittymisestä ja sen hyödyntämisestä eri aloilla. Eri alojen edustajien näkemyksistä tulee mieleen uusia ajatuksia. Juuri nyt on aika keskustella vakavasti siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme tulevaisuudessa elää. Oma uutisvirtani onkin viime kuukausina monipuolistunut huomattavasti.

Miten sinä osaat hyödyntää verkostojasi?

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 2/2019

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2019, some, sosiaalinen media, LinkedIn, verkostot, kommunikaatio, dialogi

Myyntiä aidolla dialogilla

Maanantai 8.4.2019 - Minna Innala

Osallistuin Katri Kolin pitämään ”Näin myyn osaamistani” -koulutukseen. Odotukseni olivat korkealla, koska tiesin Katrin monipuoliseksi asiantuntijaksi ja selkeäksi esiintyjäksi. Toisaalta mietin, mitähän uutta kurssi toisi. Onhan meillä kaikilla hyvin selvillä myynnin perusperiaatteet: tunnista asiakkaan tarpeet ja tarjoa sellaisia ratkaisuja, joita hän haluaa ostaa.

Oman osaamisen myynnissä toimivat samat lainalaisuudet kuin tuotteiden tai palveluiden myynnissä. Niinpä kuvittelelen itseni myyntitilanteeseen, jossa olen vakuuttunut, että meillä on tarjolla asiakaan liiketoimintaa edistäviä digitalisointiratkaisuja. Tyypillisenä tekniikkaorientoituneena ihmisenä silmieni edessä vilisee pilvi argumentteja, joilla yritän perustella asiakkaalle tarjoamamme tuotteiden tai palveluiden ylivoimaisuutta. Mutta hämmästyksekseni asiakas ei ole kovinkaan innostunut ostamaan. Hän ei koe saavansa niistä mitään lisäarvoa. Kauppoja ei synny. Ajattelen, että tarvitaan lisää informaatiota, joten kehotan asiakasta tutustumaan asioihin lähemmin ja osallistumaan tulevaan seminaariimme.

Tilaisuudessa saa paljon informaatiota digitalisaatioon liittyen. Lukuisissa esitelmissä kerromme innovatiivisista ratkaisuistamme, joiden avulla asiakkaan liiketoimintaa voidaan sujuvoittaa ja tiedot saadaan hallintaan. Mukana on myös runsaasti kiinnostavia asiakas-caseja, jolloin pääsee tutustumaan jo toteutettuihin ratkaisuihin. Osa yrityksistä on jo hyvässä vauhdissa tekemässä onnistunutta jättidigiloikkaa. Itse aiheesta innostuneena olen vakuuttunut, että uusi asiakkaammekin tunnistaa tarpeensa osallistuttuaan tilaisuuteemme.

Mutta meneekö onnistunut myyntiprosessi näin helposti?

Järjestelmätoimittaja tuntee hyvin edustamansa ohjelmiston. Hän näkee kehityksen tuomat mahdollisuudet ja on selvillä uusista ominaisuuksista. Myös edistyksellisimmissä yrityksissä ollaan hereillä kehityksen suunnasta ja pystytään ottamaan käyttöön omaa digitalisaatiostrategiaansa tukevat ominaisuudet nopealla aikataululla. Järjestelmätoimittajan ja asiakkaan välit ovat hyvät ja kommunikaatio toimii. Toimittaja auttaa aidosti asiakastaan menestymään. Tällainen kehitys-flow pitäisi saada tarttumaan isompaan joukkoon yrityksiä.

Tässä on kuitenkin haasteena se, miten saada ihminen kiinnostumaan asioista, joita ei koe tarvitsevansa. Riittääkö tällöin informaation jakaminen ja case-esimerkkeihin tututuminen? Pelkäämpä, että tilaisuuden anti jää uudelle asiakkaallemme pintapuoliseksi, eikä tilaisuuteen osallistuminen saa uutta asiakkastamme lähtemään mukaan muutokseen.

Aivan liian usein tuotteen hienoudet tietävä järjestelmätoimittaja ei tunnista ja ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita, eikä asiakas osaa kysyä tai oma-aloitteisesti löytää informaatiotulvasta juuri hänelle parhaiten sopivia ratkaisuja. Avoin dialogi asiakkaan ja järjestelmätoimittajan välillä puuttuu, vaikka osapuolet luulevatkin keskustelvansa oikeista asioista. Osasyynä kommunikaatiovaikeuksiin lienee yhteisen kielen puuttuminen terminologian ollessa vielä vakiintumatonta, vaikka molemmat puhuisivatkin suomea.

Todellinen win-win -tilanteeseen johtava asiakas-toimittaja -suhde, vaatii toimittajalta ammattitaitoa ja todellista halua ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja toteuttaa kyseiseen tilanteeseen parhaat ratkaisut. Tarpeiden hahmottamisessa auttaa se, mitä enemmän on käytännössä työskennellyt teollisuudessa. Dialogia helpottaa myös asiakkaan ymmärrys aiheesta. Menestyvissä asiakasyrityksissä on runsaasti tiedonhallinta- ja digiosaamista myös itsellään. Parhailla yrityksen digitalisaatiostrategia on laadittu tuotteiden elinkaarenhallinta edellä, jolla tähdätään yrityksen tietopääoman tarkoituksenmukaiseen kokonaishallintaan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Todellista asiakstarpeen ymmärtämistä ja vuorovaikutusta pitää ehdottomasti lisätä. Luottamukseen pohjautuvalla kehityksellä saisimme valtavasti sujuvoitettua ja tehostettua suomalaisten yritysten liiketoimintaa. Näin ollen järjestelmätoimittajat ja asiakkaat pitäisi saada entistä avoimemmin keskustelemaan todellisista kehitystarpeista ja innovoimaan esteettömästi mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Onnistuneista esimerkki-caseista saamme toki tietoa, mutta myyntitapahtumaa edistäisi merkittävästi, jos tarjottavan kokonaisratkaisun hyödyt saataisiin havainnollistettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tähän kulminoituu yksi myynnin peruskysymyksistä, jota Katri oivallisesti konkretisoi kurssillaan. Asiakas ostaa ainoastaan silloin, kun myyjä on tunnistanut oikean asiakastarpeen ja voi osoittaa selkeästi, mitä lisäarvoa tuotteen, palvelun tai resurssin hankinta yritykselle tuo ja myyjän asiakaslupaukseen voi luottaa. Hyvät periaatteet, joita voidaan soveltaa laajasti.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 1/2019

Lisätietoja Katrista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2019, myynti, kommunikaatio, dialogi, tietopääoma, strategia

Yrityksen tietopääoma huomion kohteena

Perjantai 28.12.2018 - Minna Innala

CCY-VK2018-4-pj-ECM-20.jpg

Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua digitalisaatiosta ja tiedon hyödyntämisen tärkeydestä. Tieto, informaatio ja data ovatkin nousseet suureen arvoon ja useissa yhteyksissä maalataan näiden pohjalta tulevia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Silti en malta olla ihmettelemättä, miksi yrityksissä ei oikeasti tietopääomaa arvosteta niin korkealle, että sitä johdettaisiin muiden strategisten osa-alueiden tavoin. Yrityksestä löytyy kyllä esimerkiksi talousjohtaja, tuotantojohtaja, henkilöstöjohtaja tai tietohallintojohtaja, mutta tiedonhallintajohtaja loistaa poissaolollaan!

Tarkoitan henkilöä, joka vastaisi konsernitasoisesti yrityksen tietopääomasta sekä sisältö että hallintomielessä.

Nykykäytännöillä kiinnitetään kyllä huomiota esimerkiksi järjestelmäarkkitehtuuriin ja tietoturva-asioihin, mutta käyttäjätarvelähtöinen data-arkkitehtuuri ja informaatiovirtojen optimointi jää liian usein ottamatta huomioon. Nykytavoilla liiketoimintayksiköissä tai jopa osastokohtaisesti otetaan usein samaan tarkoitukseen eri tiedonhallintajärjestelmiä käyttöön, koska ylimmässä johdossa ei tunnisteta päällekkäisyyksiä. Tämä ei voi olla pitemmän päälle järkevää. Siilokehittämisellä tulee vain lisäkuluja ja informaation pirstaloituminen useampaan tietojärjestelmään, ilman yhtenäistä ydintiedonhallinnan strategiaa. Tämä on omiaan vaikeuttamaan toimintaa entisestään.

Tehdään siis näennäiskehitystä. Useampi tiedonhallintaan liittyvä kehittämishanke ja pari digitalisaatiosuunnitelmaa meneillään, mutta näiden liittyminen toisiinsa jää huomaamatta. Käyttäjät näkevät, mutta saavat harvoin äänensä kuuluviin.

Enterprise Content Management -johtaja koordinoisi koko konsernin näkökulmasta yli liiketoimintarajojen tarvelähtöistä tietojärjestelmien kehitystä. Hän kykenisi kelaamaan eri osapuolten tarpeet toteutuskelpoiseksi strategiaksi. Koska monien yritysten tietopääoman kulmakiviä ovat toimialasta riippuen tuote- tai laitostiedot, myös teknisten datojen hallintaan liittyvät järjestelmät ja toimintatavat kuuluisivat luontevasti hänen tontilleen. Tehtävän tekee haastavaksi se, että ei enää puhutakaan yhden alueen osaajasta, vaan esimerkiksi pelkästään konfiguraationhallinnan luotsaamiseksi oikeaan suuntaan tarvitaan syvällistä ymmärrystä liiketoiminnan tarpeista, tiedonhallinnan käytännöistä ja tietojärjestelmistä. Kokonaisuudesta tulee eheämpi, kun samassa yhteydessä kehitetään ohjelmistoja, joilla informaatiota tuotetaan.

Nykyisin korostetaan paljon yhdessä tekemistä ja verkostojen hyödyntämistä. Asiantuntemusta luulisi löytyvän paljon myös yrityksen sisältä. Enemmänkin kyse on osaamisen koordinoinnista ja asiantuntijoiden organisoinnista oikeisiin kohteisiin. Tällaisen innostavan porukalla tehtävän kehityksen, jossa haetaan ratkaisuja tunnistettuihin juurisyihin, soisi ulottuvan myös datojenhallintaan.

Näin mahdollistetaan:
- yrityksen toiminta ajantasaisen ja helposti hyödynnettävän tiedon pohjalta
- kaikille osapuolille yhtenäinen kokonaiskuva
- helposti hallittavat liiketoimintaprosessit
- tarkoituksen mukainen toiminnan kehittäminen,
jolloin:
- virheet vähenevät
- riskit pienenevät ja
- toiminta on kustannustehokasta.

Minna Innala
CAD/CAM-yhdistys
puheenjohtaja

Julkaistu Valokynä-lehdessä 4/2018

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2018, tietopääoma, ydintiedonhallinta, master data management, MDM, tuotetiedonhallinta, tiedonhallinta, strategia, liiketoiminnan kehittäminen, Lean

Master Data Management -strategia

Sunnuntai 7.10.2018 - Minna Innala

woman_computer_file_share_1600_clr_7854_20.png

Törmäsin ensimmäisen kerran termiin Master Data Management (ydintiedonhallinta) jo 1990-luvulla, kun Modultekissa mietimme, miten tuotetiedot käyttäytyvät tilanteessa, jossa samaa tietoa on useammassa eri järjestelmässä. Yritysmaailmassa samainen pohdinta konkretisoitui, kun Patria toimitti Airbusille tuotepiirustuksi ja malleja, niin master siirtyi siinä yhteydessä Airbusille, vaikka Patria jatkoi tuotekehitystä. Oli siis luotava aukoton järjestelmä muutostenhallinnalle, jossa tiedetään kuka päivittää, mitä päivitetään ja miten varmistetaan, että kaikilla on viimeisin versio käytettävissään.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2018, ydintiedonhallinta, master data management, MDM, tuotetiedonhallinta, tiedonhallinta, tietopääoma, strategia, liiketoiminnan kehittäminen, Lean

Helppokäyttöisyyden paradoksi

Maanantai 30.7.2018 - Minna Innala

Avustin viikonloppuna DORO-senioripuhelimen käyttöönottoa eräälle ystävälleni, kun totesin tämän helppokäyttöiseksi mainostetun laitteen toimivan varsin epäloogisesti. Tietojen syöttö sisään oli erittäin vaivalloista eivätkä toiminnot auenneet erityisen helposti. Minulle tuli sellainen vaikutelma, että diginatiivi nörtti on toteuttanut oman visionsa siitä, miten seniori haluaa käyttää puhelintaan. Myyjä oli vaikuttunut laitteen ominaisuuksista – kuten minäkin vielä kaupassa, mutta todellinen käyttökokemus jäi vaisuksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2018, käytettävyys, helppokäyttöisyys, tiedonhallinta, data, kehittäminen, kommunikaatio

Kiinnostu, kuuntele, luo lisäarvoa

Tiistai 1.5.2018 - Minna Innala

CCY-VK2018-1-pj-Siilo-vs-Tiimi-13.png

Yhteiskunta käy yhä monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Murroksessa selviytyäksemme meidän tulee olla yhä yhteistyökykyisempiä ja avoimempia kaikkea uutta kohtaan. Tulevaisuuden ihminen toimii suvereenisti verkostoissa. Ennakkoluuloton asenne ja boxin ulkopuolelta ajattelu luovat win-win -tilanteita, josta kaikki hyötyvät. Tulee mieleeni kuva menestyvästä yrityksestä, joissa työntekijät pursuavat positiivista energiaa ja liikkuvat samaa päämäärää kohti kehittäen asioita yhdessä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2018, Lean, jatkuva parantaminen, lisäarvo, yhteistyö, kuuntelu, dialoginen johtaminen, neuvottelu, työyhteisö

Käytännön jatkuvaa parantamista

Maanantai 15.1.2018 - Minna Innala

On mahtava tunne saada koko porukka innostumaan! Työkaverit ovat "täpöllä" mukana valmistelemassa lähiaikoina pidettävää työpajaa ja tuomassa oman kortensa kekoon nykytilanteen parantamiseksi. Avoin ilmapiiri mahdollistaa luovan ideoinnin ja moni asia tuntuu loksahtavan kohdalleen kuin itsestään. Tällaista on käytännön Lean parhaimmillaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2017, Lean, jatkuva parantaminen, fasilitointi, innostus, hiljainen tieto, työyhteisö

Yksinkertaistamisen tärkeys

Keskiviikko 1.11.2017 - Minna Innala

Kollega muistutti KISS-periaatteesta, kun kerroin miettiväni käyttäjälähtöisiä tiedonhallinnan ratkaisuja yrityksen tarpeisiin. Lausahdus sai muistot kiirimään menneisyyteen, jossa työtovereitteni kanssa halusimme taltuttaa täysin villiksi riistäytyneet muutosprosessit. Jokainen toimi omalla tavallaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2017, muutostenhallinta, muutoshallinta, tiedonhallinta, kehittäminen, toimintatavat, tietojärjestelmät, KISS

Tietojärjestelmät hallintaan

Perjantai 30.6.2017 - Minna Innala

CCY_VK2017_2_pj_tietojarjestelmat_blogiin.jpg

Monessa suuressa yrityksessä on tietotekniikan yleistymisestä lähtien rakennettu itse ja tilattu ohjelmistotoimittajilta erilaisia tietojärjestelmiä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Järjestelmien koordinoimaton kehitys ilman ymmärrystä kokonaisuudesta, onkin monissa yrityksissä päätynyt kaoottiseen tilanteeseen sekä tietojärjestelmien että tietosisällön osalta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2017, tiedonhallinta, tietojärjestelmät, siilot, integrointi, tietovirrat

Termitalkoiden paikka

Lauantai 15.4.2017 - Minna Innala

CCY_VK2017_1_pj_pieni.png

Ajatellaanpa Teollisuus 4.0 -asiakokonaisuutta. Suomen kieleen ei ole vielä muodostunut termistöä, jolla pystyisimme yksiselitteisesti kuvaamaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviä periaatteita, tekniikkaa ja kehitystä.



Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2017, kommunikaatio, termistö, Teollisuus 4.0, robotiikka

Näennäiskokemustako?

Perjantai 30.12.2016 - Minna Innala

CCY_VK_2016_4_pj_blogi.png

Olimme palaamassa Saarisen Tapion kanssa CCY:n syyskokouksesta, kun hän totesi: "On muuten CCY:n hallituksessa suuri määrä osaamista!"

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, kommunikaatio, osaaminen, kokemus, ammattitaito

Kaikki perustuu kommunikaatioon

Torstai 27.10.2016 - Minna Innala

CCY_VK2016_3_pj.jpg

Mitä tapahtuukaan silloin, kun kommunikaatiokumppanina on tekoälyllä varustettu kone, laite tai järjestelmä?

Lue lisää »

3 kommenttia . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, kommunikaatio, tekoäly, digiyhteiskunta

Hyvin toimivat järjestelmät vapauttavat aikaa luovaan ajatteluun

Sunnuntai 31.7.2016 - Minna Innala

CCY_VK2016_2_pj_blogiin.png

Ajattelin suunnittelutyön automatisointimahdollisuuksia, ihanteellisesti toimivia järjestelmiä, joiden avulla tuotteiden elinkaaret pysyvät helposti hallinnassa aina vaatimusmäärittelyistä käytöstä poistoon asti. Työjonot huolehtivat siitä, että jokainen keskittyy määriteltyjen prosessien mukaiseen ydintekemiseensä. Tarvittavat tiedot tehtävien suorittamiseen, esimerkiksi uuden tuotteen suunnitteluun, löytyvät vaivatta erilaisista kirjastoista. Ja aiemmat mallit ovat helposti hyödynnettävissä. Suunnittelujärjestelmä ehdottaa sopivia ja hyväksi koettuja ratkaisuja – saattaapa oppivana järjestelmänä tehdä päätöksiä itsenäisestikin.

”Loistavaa”, ajattelin: ”järjestelmät vapauttavat meidät rutiinitehtävistä, jolloin voimme keskittyä mielekkäämpiin tehtäviin.”

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, tiedonhallinta, luovuus, järjestelmät

Digi-Suomen eteneminen vaarassa

Tiistai 31.5.2016 - Minna Innala

Teollisuus 4.0 – uudet toimintatavat ja tekniikat menestyksen avaimina – seminaarimme herätti monia ajatuksia. Siellä konkretisoituivat ne lukuisat mahdollisuudet, miten suomalaiset voivat integroitua globaaleihin markkinoihin ja saada siivunsa meneillään olevasta kehityksestä. Meneillään on niin kokonaisvaltaisia muutoksia, että ne vaativat toteutuakseen päättäväistä poliittista tahtotilaa. Oleellisten asioiden tunnistaminen ja niiden edistäminen tulee olla jokaisen päättäjän tavoitteena. Tämän pitää näkyä päätöksenteossa ja tarkoituksenmukaisessa lainsäädännössä, joilla luodaan edellytykset hallittuun ja systemaattiseen digiloikkaan kaikilla mahdollisilla toimialoilla.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2016, Teollisuus 4.0

Suomi 3D-tulostuksen ykkösmaaksi!

Keskiviikko 30.12.2015 - Minna Innala

Viime lokakuussa järjestettiin Tampereella huikea ainetta lisääviin valmistusmenetelmiin keskittyvä seminaari. Alan asiantuntijoita kuunnellessa tuli vakaa usko siihen, että Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin valmistaa tuotteita. 3D-tulostus avaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekniikka on olemassa ja se kehittyy koko ajan paremmaksi. Radikaaleilla innovaatioilla saamme aikaan kannattavaa liiketoimintaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, 3D-tulostus, liiketoiminta, menestys

Sujuvaa elämää ihmisten ja koneiden symbioosissa

Maanantai 12.10.2015 - Minna Innala

CCY_VK2015_3_pj-palsta_blogiin.png
Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa. Tilanne on kutkuttava: maapallon välimatkat pienevät pienenemistään. Ekosysteemi kehittyy kohti yhä laajenevaa ihmisten ja koneiden muodostamaa symbioosia. Vuorovaikutuksen merkitys eri tahojen välillä kasvaa koko ajan. Tietoa liikkuu verkostoissa hillittömiä määriä. Menestymisen edellytys on tunnistaa oleelliset, oikeat tiedot, reaaliajassa hajautetun päätöstenteon tueksi. Pitääkö olla diginatiivi selviytyäkseen?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, kommunikaatio, älykkäät järjestelmät

Uskalla menestyä!

Keskiviikko 17.6.2015 - Minna Innala

On innostavaa elää tätä hetkeä.

Ymmärryksemme eri teknologioiden hyödyntämiseen on erittäin rajallista. Uusia mahdollisuuksia ei havaita. Toimitaan kuten aina ennenkin on toimittu. Uutta ei suuressa mittakaava näy syntyvän. Olemmeko laiskoja ajattelemaan? Vai emmekö löydä sopivasti ajatuksia ravistavia keskustelukumppaneita, joiden kanssa toimimalla ideat jalostuisivat?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokynä, Puheenjohtajan palsta, 2015, Teollisuus 4.0, IoT, menestys, innovointi

Vanhemmat kirjoitukset »